Akavan selvitys kertoo: jopa 74 prosentilla työsopimukseen kirjattu salassapitoehto
– Akavalaisten työntekijöiden kannalta salassapitosopimusten asema lainsäädännössä on tärkeä aihe, koska käytäntö yleistyy ja lainsäädäntöä uudistetaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Salassapidon ehdoista on säädettävä työsopimuslaissa
Työsopimuslain perusteluissa on todettu, että työntekijän salassapitovelvollisuutta koskeva säännös ei estä työnantajaa ja työntekijää tekemästä sellaista salassapitosopimusta, joka ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitoehtojen rajauksista ei ole kuitenkaan erikseen työsopimuslaissa säädetty. Kilpailukieltosopimusten kestoa ja rikkomiseen liittyvää sopimussakkoa on laissa rajoitettu sen vuoksi, että huomioidaan työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Salassapitosopimuksissa olisi myös otettava huomioon työntekijän oikeus hyödyntää osaamistaan, jota hän on työsuhteen aikana kartuttanut.
– Akava edellyttää, että työsopimusten salassapitoehtojen yleistyttyä on niiden ehdoista säädettävä työsopimuslaissa, Fjäder sanoo.
– Tavoitteenamme on, että kun työsopimuslaki syksyllä avataan liikesalaisuusdirektiivin toimeenpanon vuoksi, sinne lisätään oma momenttinsa salassapitoehdoista ja -sopimuksista, joissa rajoitetaan ehtojen voimassaoloa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimusten osalta on tehty. Eli työsuhteen jälkeiselle ajalle sovittu salassapitovelvollisuus voisi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomiseen liittyvä sopimussakko voisi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, sanoo vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.
– Tämä rajoitus ei muuta nykyistä asiantilaa. Palkansaajat tulkitsevat työsopimuslain rajoittavan salassapitosopimusten ehtoja voimassaolon ja sopimussakon osalta. Selvityksen mukaan myös työnantajista osa tulkitsee työsopimuslain rajoittavan salassapitoehtoja. Salassapitoehtojen rajoitukset on kirjattava lakiin, jotta erittäin kirjavasta sopimuskäytännöstä päästäisiin eroon, Vuorenkoski jatkaa.
Osa työnantajista rajoittaa jo nyt salassapitosopimusten sisältöä – sopimussakoissa kuitenkin suuria eroja
Ylimmän johdon salassapitoehtoja on rajoitettu useammin kuin työntekijöiden salassapitoehtoja. Ylimmässä johdossa työskentelevät ovat useammin pystyneet neuvottelemaan sellaisen salassapitosopimuksen, jossa sopimussakko-vastuuta on rajoitettu. Ylimmän johdon salassapitosopimuksista 56 prosentissa sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoilla voimassaoloa on rajoitettu 28 prosentilla.
– Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa ehdon voimassaoloa oli rajoitettu, 49 prosentissa salassapitovelvollisuutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa salassapito oli voimassa korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, kertoo tutkija Joonas Miettinen.
Yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla asiantuntijoilla sopimussakko on kirjattu joka viidenteen salassapitosopimukseen. Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa sopimussakko oli määritelty, 73 prosentissa sakon suuruutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa sopimussakot vastaavat enintään kuuden kuukauden palkkaa. Suurin selvityksessä esille tullut sopimussakko vastasi yli 20 vuoden bruttopalkkaa vastaavaa summaa.
Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto yrityksissä työtä tekevistä akavalaisista palkansaajista. Kyselyyn vastasi 2 115 akavalaista yrityksissä työskentelevää palkansaajaa.
Tutustu liitteenä olevaan selvitykseen: Salassapitoehdot työsopimuksissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sture Fjäderpuheenjohtaja
Puh:+358400609717sture.fjäder@akava.fiVesa Vuorenkoskivastaava lakimies
Puh:+358407426082vesa.vuorenkoski@akava.fiJoonas Miettinentutkija
Puh:+358445153511joonas.miettinen@akava.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Akava: Yrityksillä on kehysriihen jälkeen näytön paikka16.4.2024 17:00:14 EEST | Tiedote
Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.
SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia11.4.2024 16:34:25 EEST | Tiedote
Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.
Akava: Luottamus talouteen ja työmarkkinoihin pitää palauttaa kehysriiheen mennessä9.4.2024 12:53:05 EEST | Tiedote
Akava korostaa, että maan hallituksen pitää nopeasti pyrkiä purkamaan työmarkkinoiden kriisi ja palauttamaan luottamus, jotta työmarkkinoiden kriisi ei heikennä kasvun edellytyksiä. Tämä edellyttää tietenkin myös työmarkkinaosapuolilta vastaantuloa. Uudet sopeutustoimet voivat kärjistää työmarkkinatilannetta uudelleen. Työeläkkeiden kolmikantaista valmistelua pitää jatkaa kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Akava huomauttaa.
Akava: Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys8.4.2024 08:00:04 EEST | Tiedote
Akava vaatii, että maan hallitus panostaa vaikuttaviin toimiin, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työikäisten työkykyä. Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavallekin tärkeä tavoite. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.
Kutsu medialle: Työhyvinvoinnin pelastusoperaatio, verkkolähetys 3.4.28.3.2024 09:43:40 EET | Kutsu
Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys. Tervetuloa seuraamaan työhyvinvointiaiheista verkkolähetystämme keskiviikkona 3.4. kello kello 11–12.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme