Tampereen yliopisto

Aki Kaurismäen elokuvat ovat rakentaneet Suomi-kuvaa Japanissa

Jaa

Suomi on pitkään ollut japanilaisten suosiossa, mutta Suomi-kuva on jatkuvasti muuttunut. Japanista kotoisin oleva Rie Fuse tutki väitöskirjassaan, miten Aki Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa ja miten hänen elokuviensa representaatiot rakentavat suomalaisuuden mielikuvaa. Muun muassa molempien maiden ihmisten hiljaisuus nähdään osoituksena Kaurismäen elokuvien ja japanilaisten välisistä samankaltaisuuksista.

Väittelijä Rie Fuse. kuva: Eero Julkunen
Väittelijä Rie Fuse. kuva: Eero Julkunen

1960-luvulta lähtien Suomi on saanut Japanissa huomiota yhteiskunnallisesta edistyksellisyydestään. Vuodesta 2003 lähtien japanilaisessa mediassa on esiintynyt uudenlainen Suomi-representaatio termin Finrando būmun eli käännettynä suomalaisen kulttuurin buumin tai Suomi-buumin yhteydessä.

– Japanilaisen median lisäksi myös muut instituutiot, kuten MEK ja Finnair, ovat olleet mukana rakentamassa ”Suomi-buumia”. Suomi-buumi -termi kuvaa kasvavaa kiinnostusta Suomeen ja sisältää ajatuksen Suomesta kiehtovana maana japanilaisille. Suomi on japanilaisille ideaali, mutta saavutettavissa oleva Toinen (the Other). Kuva Suomesta on koko ajan muuttunut ja siinä on ollut myös erilaisia sävyjä. Kuva ei ole ollut ainoastaan positiivinen, vaan esimerkiksi Aki Kaurismäen elokuvien arvosteluissa kuvattiin suomalaisia rumaksi ja primitiiviseksi kansaksi, Rie Fuse kertoo.    

Aiempi suomalaisuuden mielikuvaa Japanissa käsittelevä tutkimus on keskittynyt Suomi-buumin aikaan tai aikaan sen jälkeen. Rie Fuse analysoi väitöskirjassaan suomalaisen elokuvaohjaajan Aki Kaurismäen elokuvien representaatioita japanilaisissa aikakauslehdissä myös ennen Suomi-buumia.

Fuse tutkii, miten kaurismäkiläisyys (Kaurismäkiness) ja suomalaisuus asettuvat japanilaisuuden kanssa vastakkain japanilaisissa elokuva-arvosteluissa ja teksteissä, joita on julkaistu aikakauslehdissä japanilaisessa sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa vuosina 1990–2008.

– Elokuva-arvostelut ovat osa kansallista mielikuvanrakentamisista. Analyysimateriaalina eivät ole vain elokuvalehdet vaan myös populaariaikakausilehdet. Oli mielenkiintoista tutkia, kuinka Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa, Rie Fuse kertoo.

Kaurismäen elokuvien tulkinnat japanilaisissa arvosteluissa voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon: vuodesta 1990 vuoteen 2003 sekä aikaan vuodesta 2003 eteenpäin. Jako mukailee Suomi-buumin ajankohtaa mediassa. Fusen analyysi osoittaa, että mielikuvaa kaurismäkiläisyydestä rakennettiin ”me” ja ”muut” -vastakkainasettelun kautta, ja että kaurismäkiläisyyden ja suomalaisuuden merkitys muuttuu joustavasti.

Ennen vuotta 2003 japanilaisissa aikakausilehdissä Kaurismäen elokuvien tulkitaan legitimoivan japanilaisten kollektiivisesti jakamaa mielikuvaa, joka nimetään japanilaisen kulttuurin olemukseksi. Termi kaurismäkiläisyys on kuitenkin irrotettu Suomen kontekstista. Se suhteutetaan japanilaiseen kontekstiin ja muokataan japanilaisuutta resonoivaksi.

– Suomi kuvataan syrjäisenä maana, Euroopan periferiana, joka on tuottanut omalaatuisen elokuvaohjaajan. Vuoden 2003 jälkeen elokuva-arvosteluissa aletaan nähdä samankaltaisuutta Kaurismäen elokuvien ja Suomen välillä ja elokuvia tulkitaan Suomen representaationa. Mielikuvaa suomalaisuudesta käytetään Suomen ja Japanin välisten samankaltaisuuksien löytämiseen, Fuse sanoo.

Taustalla on myös kaupallinen tarve hyödyntää Suomi-buumia ja esittää Suomi trendikkäänä maana, joka on japanilaisille saavutettavissa oleva Toinen (the Other). Merkitysten muuntuvuutta kuvastaa a se, kuinka Suomeen liitetty Toiseus voidaan helposti tulkita ja muuntaa kulloisenkin yleisön ja kuluttajien toiveiden mukaan.

– Tulkinnat Kaurismäen elokuvista tuotiin Japaniin ulkomailta lehdistötiedotteiden sekä tunnettujen elokuvatutkijoiden ja arvostelijoiden kirjoitusten välityksellä. Muualla kuin Japanissa tehtyjä Kaurismäen elokuvien tulkintoja muokattiin paikallisiksi. Siten ne loivat omia merkityksiä japanilaisessa kontekstissa. Japanilaisissa elokuva-arvosteluissa on Kaurismäen elokuvista nostettu esiin vain tiettyjä aiheita ja teemoja, kuten tavallisten ihmisten hiljaisuuden teema. Sen sijaan sosiaaliluokan teemaa ei nostettu, Fuse kertoo.

Japanista kotoisin oleva Rie Fuse halusi tutkimuksellaan valottaa sitä, kuinka japanilaisten lehtien elokuva-arvostelut konstruoivat Toiseutta ja kuinka kaupallinen ajattelu vaikuttaa tapaan, jolla arvosteluja kirjoitetaan. Fuse työskentelee Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kielten osastossa japanin kielen yliopisto-opettajana.

Master of Cultural Studies Rie Fusen kulttuuritutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Othering Finland in Japan: Representation of Aki Kaurismäki’s films in Japanese Reviewstarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 13.8.2021 kello 12 alkaen Pinni B- rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Väitöstilaisuutta voi myös seurata etäyhteydellä. Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti Outi Hakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Katja Valaskivi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Rie Fuse, puh. 02941 23219, rie.fuse@tuni.fi, rie.fuse@helsinki.fi

Kuvat

Väittelijä Rie Fuse. kuva: Eero Julkunen
Väittelijä Rie Fuse. kuva: Eero Julkunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme