Tekniikan akateemiset - TEK

Aktiivimallia on korjattava riipeästi!

Jaa

TEK esittää, että Suomen hallitus korjaa ripeästi työttömyysturvan aktiivimallia. Siinä tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon työttömien erilainen tilanne eri toimialoilla, ammattiryhmissä ja paikkakunnilla.

TEKin mielestä työttömän omaehtoisesti hankkima koulutus tulee hyväksyä aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi – mieluummin väljästi kuin suppeasti.

– Työttömäksi jäävä tekniikan akateeminen voi usein parantaa työllistymismahdollisuuksiaan päivittämällä osaamisensa johonkin sellaiseen, jolla on muuttuneessa tilanteessa kysyntää, sanoo TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

– Siksi ainakin korkeasti koulutettujen kohdalla tulisikin laajasti luottaa työttömän omaan ymmärrykseen siitä, millainen koulutus edistää juuri hänen työllistymistään.

Myös työllistymisyhdistysten ja ammattiliittojen järjestämä työnhaku- ja uravalmennus olisi TEKin mielestä laskettava aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuuden osoitukseksi ilman TE-palvelujen ennakkohyväksyntää.

– Yksilöiden työllistymistä edistävien toimien kirjo on hyvin laaja. Hyväksytyn henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman noudattaminen tulisi katsoa aktiivimallin tarkoittamaksi aktiivisuudeksi, Matikainen-Kallström sanoo.

TEK ei osallistu järjestönä perjantaina Senaatintorilla järjestettävään työttömyysturvan aktiivimallin vastaiseen mielenosoitukseen. Mikäli TEKin jäsenet haluavat osallistua mielenosoitukseen, he voivat tehdä sen työajan ulkopuolella.

TEKin hallitus otti kantaa aktiivimalliin kokouksessaan 31.1.2018

Lisätietoja:

  • Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström 050 512 157
  • Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi 040 504 1585

Taustaksi on koottu alle

  • aktiivimallin keskeiset ongelmat tekniikan akateemisten kannalta sekä
  • Tanskan ja Suomen työttömyysturvamallien vertailua.

---- 


Miksi TEK kritisoi aktiivimallia?

  1. TE-palvelujen järjestämä työvoimakoulutus soveltuu melko heikosti tekniikan akateemisille ja ylipäätään korkeakoulutetuille.

    Tekniikan alalle on ominaista, että tieto ja sen mukana osaaminen vanhenevat melko nopeasti.  Vastaavasti nopeasti kehittyvillä tekniikan aloilla työllistymisen kannalta eniten hyötyä olisi viimeisimmän tiedon mukaisesta koulutuksesta. TE-palveluiden kurssitarjonta soveltuu tähän tarkoitukseen huonosti, eikä sen olisi edes mahdollista sopeutua riittävän nopeasti tekniikan nopeaan kehitykseen.

    TE-palveluilta puuttuu myös asiantuntemusta arvioida korkeakoulutettujen kehittymistarpeita ja keinoja, joilla niitä ratkaistaan.
  2. On epäjohdonmukaista, jos työvoimahallinnon tukemaa toimintaa työllistymisyhdistyksissä ei hyväksytä aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuudeksi.

    Koulutettuja palkansaajia edustavat ammattiliitot ovat perustaneet suurimmille paikkakunnille korkeakoulutetuille tarkoitettuja ns. omaehtoisen työllistymisen yhdistyksiä, jotka osaltaan paikkaavat TE-palveluiden osaamisen ja resurssien puutetta korkeakoulutettujen työllistymisen tukemisessa. Työvoimahallinto on tukenut tätä toimintaa rahallisesti jo vuosia, joten se lienee arvioitu työllistämistä edistäväksi.

    Yhdistykset järjestävät esimerkiksi työnhakuun, yritysidean kehittämiseen ja itsensä kehittämiseen valmentavia kursseja ja organisoivat vertaistukiryhmiä, joissa työttömät voivat sparrata toisiaan. Tähän toimintaan osallistuminen uhkaa jäädä aktiivimallin ulkopuolelle.
  1. Korkeasti koulutetuille on hyvin vaikeaa löytää edes löyhästi ammattitaitoon liittyviä pätkätöitä.


  2. Aktiivimallissa hyväksyttävien aktiivisuusmuotojen lista on suppea, eikä niitä voi yhdistellä.

    Esimerkiksi edellisen työnantajan järjestämään outplacement- tai muuhun työllistymistä edistävään toimintaan osallistumista ei lueta aktiivisuudeksi. Tämä piirre sotii myös muutosturvalain pyrkimyksiä ja yleistä yritysten yhteiskuntavastuun lisäämistä vastaan.

----

Vertailu Tanskan malliin

Aktiivimallia on perusteltu Tanskan työvoimapolitiikan toimivuudella. TEKin toiminnanjotaja Heikki Kauppi on laatinut vertailun siitä, kuinka Tanskan ja Suomen työttömyysturva- ja työllisyyden tukijärjestelmät eroavat toisistaan:

  • Ansiosidonnainen työttömyysturva kestää Tanskassa korkeintaan noin 500 arkipäivää, Suomessa 400.

  • Työttömyysturvan perustaso on Suomessa noin 697 €/kk. Ansiosidonnainen osa on aluksi 45 %:lla työttömyyttä edeltävän palkan ja peruspäivärahan erotuksesta. 3078 €/kk palkkatasosta ylöspäin ansiosidonnainen nousee enää 20 snt / ansaittu euro. Laskennassa palkoista vähennetään 4,48 % TyEL-maksun osuutena. Mikäli työtön osallistuu työllistymissuunnitelmassa sovittuihin palveluihin, ovat em. prosentit 55 % ja 25 % enintään 200 päivän ajalta.

    Palveluihin voidaan lukea työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, työkokeilua, ja kuntouttavaa työtoimintaa.

  • Tanskassa ansiosidonnainen on 90 % palkasta. Työttömyysturvan katto on kuitenkin noin 2.350 €/kk, joka saavutetaan noin 2.600 € kuukausiansioilla. Suomessa 2.600 € ansaitseva saa ansiosidonnaista noin 1.500 €/kk. 2.350 €/kk korvaustaso saavutetaan yli 6.000 € kuukausituloilla. Tanskan työttömyysturva on siis pieni- ja keskituloisille huomattavasti anteliaampi kuin Suomen.

  • Kummassakin maassa työttömän edellytetään tekevän työllistymissuunnitelman ja hakevan töitä. Työttömyyden kestäessä yli kolme kuukautta on oltava valmis vastaanottamaan myös muuta kuin oman alan työtä. Tarjotusta työstä kieltäytymisestä seuraa karenssi.

  • Tanskassa työttömän edellytetään työskentelevän 140 tuntia neljän kuukauden mittaisena seurantajaksona, jotta hän saisi täyden työttömyysturvan. Jos työssäoloehto ei täyty, häneltä leikataan seuraavalla jaksolla yhden päivän työttömyysturva, eli noin 1,25 %. Suomen aktiivimallissa edellytetään 18 tuntia 13 viikon eli noin kolmen kuukauden aikana. Jos sitä ei saavuta, työttömyysturvasta leikataan seuraavalla jaksolla 4,65 %.

  • Tanskassa työttömyyskassat tukevat työttömiä työnhakijoita ja varmistavat, että he saavat kunnollista palvelua työvoimaviranomaisilta tai yksityisten toimijoiden (julkisin varoin) ylläpitämiltä jobcentereiltä. Kassojen henkilöstömäärä jäsentä kohti on noin nelinkertainen Suomeen verrattuna.

  • Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat työtöntä kohti Tanskassa noin 3,5 -kertaiset Suomeen verrattuna.

  • Lisäksi on huomattava, että Tanska on jokseenkin yhtä tiheästi asuttu kuin Uusimaa ja sen elinkeinorakenne on pk-yritysvaltainen.

– Yhteenvetona näyttäisi siltä, että Tanskan malliin vetoamalla pyritään kopioimaan siitä niin sanotut kepit jättäen porkkanat jonnekin matkan varrelle, Heikki Kauppi toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström 050 512 157
Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi 040 504 1585

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Tekniikan akateemiset - TEK
Tekniikan akateemiset - TEK
Ratavartijankatu 2
00520 HELSINKI

09 229 121http://www.tek.fi

Tekniikan akateemiset TEK on tekniikan alan yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö. Jäsenet ovat tekniikan, tietojenkäsittelyn, arkkitehtuurin tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneita ja näiden alojen opiskelijoita. TEK tukee jäseniään työuralla, edistää ammattikunnan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. 70 000 jäsenellään TEK on yksi Akavan suurimmista jäsenliitoista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tekniikan akateemiset - TEK

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme