Helsingin yliopisto

Aktiivinen ja sosiaalinen elämäntyyli kehittää koiran rohkeutta, mutta rotujen väliset erot ovat suuret

Jaa

Koira on sitä rohkeampi uusissa tilanteissa ja ympäristöissä mitä aktiivisemmin sen kanssa harrastetaan ja mitä monipuolisempia kokemuksia ja koirakavereita sillä on. Koiran perimällä on myös suuri merkitys.

Ääniarkuus, uusien tilanteiden pelko ja esimerkiksi liukkaiden pintojen, metalliritilöiden ja korkeiden paikkojen arastelu ovat koirilla yleisiä käytöshäiriötä. Helsingin yliopistossa tehdyn, lähes 14 000 koiraa koskevan käyttäytymiskyselyn mukaan näihin ei-sosiaalisiin pelkoihin yhdistyy sekä koiran elinympäristöön, elämäntyyliin että sen rotuun liittyviä seikkoja.

Rohkeimmiksi osoittautuivat koirat, joiden kanssa harrastettiin ja treenattiin aktiivisesti.

– Liikunnan on huomattu vaikuttavan mielialaan myönteisesti sekä koirilla että ihmisillä. Sosiaalisina eläiminä koirat nauttivat omistajan kanssa tekemisestä. Toisaalta pelokkaita koiria ei välttämättä haluta altistaa koulutustilanteille, jotka stressaavat niitä. Tämä voi myös vähentää omistajan intoa harjoitella koiransa kanssa, kertoo tohtorikoulutettava Emma Hakanen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Erityisesti pennun puutteellinen totuttaminen erilaisiin tilanteisiin ja uusiin ympäristöihin oli vahvasti yhteydessä pelokkuuteen, joka liittyy uusiin tilanteisiin, kävelyalustoihin sekä voimakkaisiin ääniin. Koiraseura taas vähensi tällaisen ei-sosiaalisen pelon ilmenemistä.

Ensikertalaisten koiranomistajien koirilla esiintyi enemmän ilotulisten pelkoa ja alusta-arkuutta. Eroja nähtiin myös maaseudun ja kaupunkien koirilla.

– Aiempi tutkimuksemme sosiaalisen pelon ympäristövaikutuksista havaitsi saman ilmiön, jossa kaupunkikoirat olivat pelokkaampia kuin maaseudulla elävät. Mielenkiintoista onkin, että myös ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla. On ehdottomasti mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe, miten elinympäristömme muokkaa meitä ja parasta ystäväämme, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin aiempia tutkimuksia tukien, että myös ei-sosiaalinen pelokkuus on yleisempää steriloiduilla nartuilla ja pienikokoisilla koirilla. Liukkaan tai muuten oudon alustan arastelu oli myös yhteydessä koiran pelokkaaseen luonteeseen ylipäänsä.

Rotuerot suuria

Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja koirarotujen välillä. Cairnterrieri oli yksi pelokkaimmista roduista, kun taas kiinanharjakoira kuului rohkeimpiin.

Rodun pelokkuudessa saattoi kuitenkin esiintyä vaihtelua erilaisten ei-sosiaalisten pelkojen välillä. Esimerkiksi welsh corgi pembroke -rodulla esiintyi paljon ääniarkuutta, mutta vähän alusta-arkuutta. Lapinporokoirilla, kääpiösnautsereilla, chihuahuoilla ja labradorinnoutajilla taas esiintyi paljon alusta-arkuutta, mutta vähän ääniarkuutta.

– Erot eri rotujen välillä vahvistavat näkemystä siitä, että pelokkuus on periytyvää. Jalostusvalinnoilla on siis väliä, vaikka tarkkoja periytymismekanismeja ei tunneta. Julkaisemamme tutkimus antaa kuitenkin koiranomistajille työkaluja ja vahvistusta aiempiin käsityksiin koiriensa hyvinvoinnin parantamiseksi. Monipuolinen pentuajan sosiaalistaminen ja aktiivinen elämäntyyli voivat vähentää sosiaalista ja ei-sosiaalista pelokkuutta merkittävästi, Hannes Lohi kiteyttää.

Tutkimus on osa laajempaa professori Lohen akatemiahanketta, jossa selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Tutkimusta ovat tukeneet osaltaan mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

 

Viite:

Hakanen E, Mikkola S, Salonen M, Puurunen J, Sulkama S, Araujo C, Lohi H. Active and social life is associated with lower non-social fearfulness in pet dogs. Scientific Reports, 2020. DOI: 10.1038/s41598-020-70722-7.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tohtorikoulutettava Emma Hakanen, emma.hakanen@helsinki.fi,
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/emma-hakanen-9357268

professori Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 050 319 9319
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/hannes-lohi-9042628

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme