Aktiivista vesiensuojelua maatiloilla

Ilmastonmuutoksen myötä luonnonprosessit nopeutuvat, vedet lämpenevät ja virtaukset voimistuvat. Kuten ilmastoratkaisuissa myös vesiensuojelussa pätee sama: Ratkaisut on kohdennettava kustannustehokkaasti sinne, missä vaikuttavuus on suurin.

Politiikan tulisi edistää monipuolista pellonkäyttöä viljelykiertoineen, joka edistää sekä ilmaston- että vesiensuojelua, mutta myös luonnon monimuotoisuutta. Viljelijät voivat tuottaa ruokaa parhaan nykyisen tiedon, teknologian ja taloudellisten edellytysten mukaan yhteistyössä koko yhteiskunnan kanssa.

Sektorikohtaista tietoa vesien kuormituksesta eri olosuhteissa tarvitaan enemmän, jotta toimia voidaan tehostaa. Toimien vaikuttavuudesta saadaan tietoa vain maastossa jatkuvatoimisesti tehdyillä pitkäaikaisilla veden laadun ja virtaamaan seurannoilla.

– Viljelijät tuottavat ruokaa parhaaseen nykytietoon nojautuen. Maatalouden heikko kannattavuus rajoittaa kuitenkin uusimman teknologian käyttöä. Urakointipalvelujen kautta uusimmat tekniikat saadaan yhä useamman ulottuville, kertoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisan Pietola Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa 27.8. Turussa.

MTK:n kesällä teettämän Ympäristöluotain-kyselyn tulosten mukaan 68 % viljelijöistä kokee voivansa vaikuttaa vesiensuojeluun omilla toimilla vähintään melko paljon.

– Vajaa kaksi kolmesta vastasi, että ympäristötuki/korvaus on vaikuttanut merkittävästi maatalouden vesiensuojeluun tehostumiseen. Puolet kuitenkin on sitä mieltä, että maatalouden vesiensuojeluun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Pietola kuvailee kyselyn tuloksia.

Ympäristöasiat korostuvat EU:n tukijärjestelmissä, ja vesiensuojelu on keskeisellä sijalla myös uuden kauden valmistelussa. Viljelijät ovat sitoutuneet maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään suurin joukoin ja sen lisäksi tiloilla tehdään paljon vesiensuojelutoimia ilman erillistä korvausta.

– Esimerkiksi nykyisen ympäristökorvauksen toimenpiteenä olevat kerääjäkasvit kiinnostivat niin runsaasti, että ensimmäisen vuoden jälkeen korvausta on voitu maksaa vain 25 %:lle tukikelpoisesta alasta. Viljelijöiden kiinnostusta vesiensuojeluun osoittaa myös aktiivinen osallistuminen hankkeisiin, jotka liittyvät yleisesti maatalouden ympäristökysymyksiin, maan rakenteen parantamiseen ja tätä kautta vesistökuormitusriskiin tai suoraan kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin, Pietola kertoo.


Lisätietoja:
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 438 4014
Airi Kulmala, asiantuntija, MTK, puh. 0400 755 454