Akustiikkaa voi nyt mitata paremmin kuin koskaan – uusi menetelmä syntyi huoneessa, jonka seinillä voi luoda enemmän kaikuvaihtoehtoja kuin maailmassa on muurahaisia
Aalto-yliopiston akustiikan tutkijat ovat keksineet tavan parantaa alan yleisintä mittausmenetelmää, sinipyyhkäisymenetelmää, joka otettiin käyttöön 20 vuotta sitten ja korvasi silloin aiemmat käytössä olleet menetelmät.
Sinipyyhkäisy on yhden nousevan vihellyksen sisältävä ääni, jonka taajuus nousee logaritmisesti käyden läpi koko ihmisen kuuloalueen eli noin 20 Hz–20 000 Hz. Käytännössä taajuuspyyhkäisy kestää muutaman sekunnin.
Pyyhkäisyä pidentämällä huoneeseen saadaan enemmän äänienergiaa, jolloin häiriöiden suhteellinen vaikutus mittaukseen pienenee. Mittausta ei kuitenkaan voida pidentää kovin paljon, koska ajan pidentyessä häiriöäänien ja ympäristön muutosten todennäköisyys kasvaa, mikä lisää epävarmuutta mittauksiin.
Uudessa, kahden mittauksen menetelmässä sinipyyhkäisy toistetaan, kunnes kaksi mittausta läpäisee puhtauskriteerin. Näin automaattinen mittaus saadaan tehtyä luotettavasti.
Menetelmän kehittämisessä tarvittuja tuhansia äänen mittausyhdistelmiä tehtiin akustiikan laboratorion Arni-huoneessa Otaniemessä.
”Akustiikan ja äänitekniikan mittausmenetelmät ovat kehittyneet vuosien saatossa todella paljon. Aikaisemmin huoneessa taputettiin käsiä yhteen tai ammuttiin starttipistoolilla ja sitten kuunneltiin, miten kaiku vaimenee. Koska nykyään mittaukset tehdään tietokoneen ja tarkkojen laskelmien mukaan, tiedämme hyvin tarkasti, miten ääni kaikuu eri tiloissa”, akustiikan professori Vesa Välimäki kertoo.
”Menetelmän nimi Rule of Two (Ro2) tulee siitä, että luotettava mittaus vaatii aina kaksi puhdasta mittauskertaa, jotka korreloivat vahvasti keskenään. Myöhemmin kuulimme, että sattumalta Star Wars -tarinoissa on myös Rule of Two. Tähtien sodalla ja akustiikan mittauksella ei toki ole mitään muuta yhteistä kuin sattumalta menetelmän nimi”, tohtorikoulutettava Karolina Prawda hymyilee.
Tutkijat uskovat, että Ro2 korvaa kertaluonteisen sinipyyhkäisymenetelmän, sillä luotettavampi mittausmenetelmä säästää aikaa suunnittelutyössä.
Akustisia mittauksia käytetään yleensä kaikkien sisätilojen rakennusvaiheessa, joissa pitää saada puhe, kuulutukset tai musiikki kuulumaan kaikille, kuten elokuvateattereissa, metroasemilla, konserttisaleissa, luentosaleissa, kirkoissa ja kongressikeskuksissa.
”Otamme Aalto-yliopistossa mittausmenetelmän käyttöön välittömästi muun muassa opetuksessa. Toivottavasti myös akustiikan ala huomaa hyödyt mahdollisimman pian”, professori Välimäki sanoo.
Käännettävillä paneeleilla syntyy loputon määrä ääniyhdistelmiä
Arni-huoneen seinissä on käännettävät paneelit. Seinäpaneelien toinen puoli on kova ja toinen pehmeä. Huoneen kaikuisuus muuttuu kovasta pinnasta kaikuisaksi ja pehmeästä pinnasta vaimeammaksi. Huoneeseen sijoitettu pallokaiutin soittaa ääntä kaikkiin eri suuntiin, ja akustiikan ominaisuudet voidaan mitata useilla mikrofoneilla samanaikaisesti. Kääntyvien paneelien avulla tutkijoiden on mahdollista muunnella ääniympäristöä lähes loputtomiin.
”Mittausmenetelmä löytyi nimenomaan tuhansien mittausten avulla. Seinillä voi tehdä enemmän erilaisia kombinaatioita kuin maailmassa on muurahaisia*”, professori Sebastian Schlecht mainitsee.
”Seinäpaneelit aukeavat ja menevät kiinni ohjelmiston niin käskiessä. Meidän tehtävämme oli analysoida tuhannet mittaukset ja verrata niitä keskenään”, Prawda sanoo.
Artikkeli on julkaistu arvostetussa Journal of the Acoustical Society of America -lehdessä. Artikkeli on luettavissa tästä linkistä.
*Kuuluisan muurahaistutkijan E.O. Wilsonin arvion mukaan maailmassa on noin 10 000 000 000 000 000 muurahaista
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Katso video Arni-huoneesta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Karolina Prawda
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
karolina.prawda@aalto.fi
Vesa Välimäki
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 569 1176
vesa.valimaki@aalto.fi
Sebastian Schlecht
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 517 6093
sebastian.schlecht@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme