Ensi- ja turvakotien liitto

Älä epäröi hakea apua väkivaltaan

Jaa

Ensi- ja turvakotien liiton turvakodit ovat auki ympäri vuorokauden ja auttavat perheväkivaltaa kokeneita myös juhannuksena ja loma-aikaan. Turvakotiin voi aina ottaa yhteyttä, kun tuntee olonsa kotona uhatuksi.

Turvakodissa voi olla kriisitilanteen vaatiman ajan, tavallisimmin muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Samalla saa ammattilaisen apua tilanteen ratkaisemiseksi. Turvakotiin voi myös soittaa, jos haluaa keskustella omasta ja perheen turvallisuudesta. Usein jo perheväkivallasta kertominen helpottaa oloa.

Turvakotien yhteystiedot löytyvä muun muassa Nettiturvakodista; www.turvakoti.net. Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. 

Turvakodista eniten apua hakevat 25–40-vuotiaat äidit, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia. Heitä uhkaa useimmiten entinen tai nykyinen kumppani. Joskus perheväkivaltaa siedetään hyvinkin pitkään ennen avun hakemista, jopa useita vuosia. Perheen koossa pysyminen voidaan kokea niin tärkeäksi, että parisuhdetta yritetään jatkaa väkivallasta tai sen pelosta huolimatta. Pitkittynyt väkivalta vaurioittaa kaikkia osapuolia ja vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä hakea apua.

Tunnista väkivalta ajoissa

Usein väkivallan merkit ovat ilmassa ennen ensimmäistä lyöntiä. Ei kannata jäädä odottamaan riidan kärjistymistä väkivaltaiseksi. Töniminen, tukistaminen tai repiminen ja uhkailu, liiallinen kontrollointi tai nimittely ovat jo vakavia merkkejä siitä, että perhe tarvitsee apua. Lyömiset voitaisiin estää ottamalla yhteyttä turvakotiin jo siinä vaiheessa, kun tuntee olonsa uhatuksi tai epäilee, että ei pysty hallitsemaan omia tunteenpurkauksia.

Läheiset huomaavat usein perheen tilanteen ensimmäisenä. Heillä voi olla merkittävä rooli siinä, että perhe saa ammattiapua ajoissa. Väkivallan puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Aloittaa voi esimerkiksi kertomalla, mitä on nähnyt tai kuullut ja mistä on huolissaan. Jos läheisesi puhuu asiasta, pysähdy kuuntelemaan. Vaikean asian puheeksi ottaminen on osoitus luottamuksesta ja halusta muuttaa tilannetta. Jo vaikeuksista ääneen puhuminen saattaa rohkaista hakemaan apua.

Älä epäröi ottaa yhteyttä turvakotiin

Turvakotiin voi tulla mihin kellonaikaan tahansa yksin tai lasten kanssa. Turvakodista saa myös puhelimitse keskusteluapua ja neuvontaa perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Turvakodissa saa tarvittaessa apua käytännön asioiden, kuten esimerkiksi asuntoasioiden tai lähestymiskiellon järjestämiseen.

Ensisijaista turvakodissa on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Auttamisen lähtökohtana on väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten edun turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten auttamiseen.

Apua verkossa ja puhelimitse

Nettiturvakodin chatissa voit keskustella väkivallasta nimettömästi ja helposti. Verkon kahdenkeskeisessä chatissä auttamassa ovat väkivaltatyön ammattilaiset noin kahdesti viikossa myös koko kesän ajan. Tarkista verkkokeskustelun päivystysajat www.turvakoti.net.

Nollalinjan auttavassa puhelimessa apua väkivaltaan saa ympäri vuorokauden numerossa 080 005 005. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Matikka
asiantuntija, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy
p. 050 373 8506

Mikko Savelainen
viestintäpäällikkö
p. 040 587 7278

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Uhkaavien erotilanteiden tunnistaminen ja riskien arviointi keskeistä - Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee perusteoksen vainon uhrien auttajille12.12.2017 08:00Tiedote

Parisuhteen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen. Vainoaja voi uhkailla, seurata, tarkkailla tai ottaa toistuvasti yhteyttä ahdistavalla tai pelottavalla tavalla. Vainoaja voi myös yltyä hengenvaaralliseen väkivaltaan. Nykyään on olemassa keinoja tunnistaa vainoajat, jotka todennäköisesti käyttävät fyysistä väkivaltaa, ja suojella uhreja, mutta niitä ei pystytä käyttämään kattavasti kaikkialla Suomessa. Erityisesti lapseen kohdistuvan vainon arvioimiseksi ei ole välineitä.

Kutsu medioille 20.11: Lapsiperheen arki vastaanottokeskuksessa on haastavaa16.11.2017 09:00Kutsu

Vastaanottokeskuksissa asuvien lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapset jäävät helposti työntekijöiden kiireen ja vanhempien vaikean elämäntilanteen jalkoihin. Perheitä voidaan tukea monin tavoin. Medialounaalla vastaanottokeskuksessa asuvan pikkulapsiperheen isä kertoo perheen arjesta ja elämästä turvapaikkaprosessin aikana.

Taide apuna väkivallasta selviytymisessä13.11.2017 14:21Tiedote

Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja tuovat mielekkyyttä elämään mutta taidetta voidaan käyttää myös soveltavasti. Näin on tehty Porissa, missä liikunnan ja tanssin avulla tavoitettiin väkivaltaa kokeneita naisia uudella tavalla. Kolmivuotinen Jalkautuvan naistyön hanke päättyy vuoden lopussa Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Hankkeen aikana on kohdattu noin 300 satakuntalaista naista. Taiteella väkivaltaa vastaan -tapahtuma 16.11. ottaa kantaa väkivaltaa vastaan.

Mediainfo 23.11: Väkivaltaa ei huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä13.11.2017 13:45Kutsu

Vuonna 2016 parisuhdeväkivallan seurauksena kuoli 12 naista, joista viisi surmasi entinen kumppani. Riski on erityisen suuri parisuhteen päättyessä, sillä 15 vuoden aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa. Väkivaltaa ei myöskään huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä. Väkivaltaa käyttänyt vanhempi voi saada tavata lasta ilman tukea tai valvontaa tai jopa yhteishuoltajuuden toisen vanhemman kanssa. Mediainfossa kuulemme, miten huolto- ja tapaamisriitojen väkivaltaa voidaan ehkäistä ja kuinka lapsen turvallisuus voidaan varmistaa.

Kutsu medioille 4.10: Vastaanottokeskuksissa järjestetty toiminta auttaa lapsia2.10.2017 11:38Tiedote

Neljässä vastaanottokeskuksessa Pirkanmaalla ja Hämeessä asuu parhaillaan yhteensä yli 320 lasta, joista noin 130 on alle kouluikäisiä. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa vastaanottokeskuksessa asunut perhe kertoo kokemuksistaan perheen arjesta turvapaikkaprosessin aikana. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme