Audiomedia Oy

Ali Harlin VTT: Uusilla puupohjaisilla tuotteilla miljardien markkinat

Jaa
EU hankaloittaa fossiilisten korvaamista.
VTT, Tomi Parkkonen.
VTT, Tomi Parkkonen.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa merkittäviä vientimahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. - Tulevaisuudessa nämä uudet tuotteet korvaavat fossiilisia ja niiden tuotanto edellyttää 1,5–3 miljardin euron investointia suurbiojalostamoihin. Viennin arvo voi kasvaa useita miljardeja euroja vuodessa.

-Suomelle ei riitä, että olemme raaka-aineen tuottaja, vaan arvoketjun tuotantoa on saatava sidottua tänne mahdollisimman paljon. Haasteena on se, että kuluttajatuotteen valmistuksen tulee olla lähellä kuluttajaa, eli isoja markkinoita.

Jos puumateriaalin käytön tehokkuus nousee nykyisestä 36 prosentista 70 prosenttiin, niin Harlinin mukaan jalostuksen käytössä on kaksinkertainen raaka-ainevara. - Jos saamme pidettyä tuotannon Suomessa, pystymme kasvattamaan käytössämme olevaa taloudellista potentiaalia ja tekemään metsäteollisuudesta monipuolisemman.

-Tuotannon säilymisestä Suomessa on kyse myös isommasta ikääntyvän kansakunnan uusiutumisen mahdollisuudesta, muistuttaa Harlin.

Tutkimuksen fokus lisäarvotuotteissa

VTT katsoo tutkimus- ja kehitystyössään Harlinin mukaan pitkälle tulevaisuuteen.      – Metsäteollisuuteen liittyvän tutkimuksen fokus on uusien metsäteollisuuden lisäarvotuotteiden kehitystyössä. Iso muutos on tapahtumassa monilla aloilla, kuten esimerkiksi pakkaus- ja tekstiilimateriaaleissa, puupohjaisissa ratkaisuissa akkuteollisuudesta vedenpuhdistukseen ja lääketieteeseen.

-Kun selluloosaa tuotetaan enemmän kuin koskaan, kysymys on siitä, miten kehitämme sellupohjaisia lisäarvotuotteita, millä tuplataan viennin arvo. Kun haluamme edistää sähköautoilua, uusiutumattoman akkuhiilen korvaaminen on välttämätöntä.

Pidemmällä ajanjaksolla akkuteknologian merkitys kasvaa Harlinin mukaan siten, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan varastoida. - Jos pystymme ratkaisemaan strategisten tuotteiden valmistuksen sellusta, niin ratkaisemme monta uusiutumattoman grafiitin louhintaan ja käyttöön liittyvää ongelmaa.

Harlinin mukaan metsäteollisuus oli vielä 1950–1960 luvuilla vahvasti mukana kemianteollisuudessa, ja nyt haluaa sinne takaisin. - Kehitys on myönteistä, koska isojen materiaalivirtojen aikaansaaminen vaatii uusia yhteenliittymiä.

Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia

Uusissa tuotteissa Harlin näkee paljon odotusarvoa. - Esimerkiksi pakkauksiin tulee kirkkaita selluloosafilmejä, jotka korvaavat eniten kasvavaa muovin käyttöaluetta. Tekstiilituotannossa puuvillan tuotanto ei pysty lisääntymään ja fossiilipohjaiset keinokuidut kuten polyesteri tuottavat mikromuovia.

- Nyt kehityksen alla olevat puupohjaisten tekstiilikuitujen kehityshankkeet ovat lähivuosina skaalattavissa tuotantoon. Luonnon kokonaishyödyn ja tuotannon lisäarvon kannalta näillä on globaalia merkitystä ja markkinaa.

Kun väestön kasvaessa puhtaan veden saanti tulee olemaan kriittinen tekijä, vedenpuhdistuksen teknologiaan haetaan Harlinin mukaan ratkaisuja. – Tämän lisäksi monilla eri aloilla tehdään monipuolista tutkimusta ligniinipohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa.

-Kun metsäteollisuus siirtyy tulevaisuudessa lähemmäksi kuluttajamarkkinaa, se vaatii erilaisen asennoitumisen tuotteeseen. Tuotteeseen liittyy energian ja materiaalin lisäksi moninkertainen määrä aineettomia arvoja kuten osaamista, arvoja ja designia.

EU:n säädökset hankaloittavat fossiilisten korvaamista

Puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä on useita hankkeita, jotka ovat siirtyneet Harlinin mukaan pilottivaiheesta demovaiheeseen. - Näiden suhteen on tehty investointipäätöksiä ja varauksia investoinneista. Näissä hankkeissa pystytään yhdistämään myös EU:n kiertobiotalouden tavoitteet yhdistämällä materiaaliin puolet biopohjaista ja puolet kierrätettyä materiaalia.

-Esimerkiksi KotkaMillsin kuppikartonki on aikaisen vaiheen lipunkantaja. Tuote on ilmastoteko ja vielä enemmän ympäristön likaantumista estävä teko.

Harlin näkee haasteena EU:n kertakäyttömuovidirektiivin, jonka mukaan tuote on muovia, jos on valmistettu muovista kokonaan tai osin. – Kun tätä muovin käytön minimiä ei ole määritelty, sillä voidaan leimata minkä tahansa tuote. Mitään uusiutuvaa ja kierrätettävää tuotetta ei käytännössä valmisteta ilman polymeeristä komponenttia.

- EU pyrkii olemaan puhdas ja aatteellinen asettaessaan monia kieltotekijöitä, mikä tekee fossiilisten tuotteiden korvaamisen uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla hankalaksi. Nyt olemme luopuneet ajattelusta, että teemme puusta muovin kaltaista materiaalia. Palaamme siihen, että puu liuotetaan ja tehdään siitä suoraan selluloosakalvo, joka toimii kuten muovikalvo.

Harlin muistuttaa, että ilmastotavoitteiden kannalta fossiilisen hiilen käyttö on huomattavasti isompaa kuin koko planeetan biomassan kasvu. - Vaikka suojelisimme kaikki metsät, ne eivät tule riittämään syntyvän hiilen kaatopaikaksi.

-Kun tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan niiden elinkaariarvioinnin LCA: n perusteella, puupohjaisten tuotteiden merkitys on siinä, että ne korvaavat fossiilisia, huomauttaa Harlin.

Suomella vahva tarina metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä

Teollisuus on ymmärtänyt Harlinin mukaan muutoksen ja siihen liittyvän T&KI toiminnan välttämättömyyden. - Metsäteollisuuden perustutkimuksen osuus sen liikevaihdosta on muutamia prosentteja, kun se kemian teollisuudessa on noin 10 prosentin luokkaa. Ero johtuu siitä, että kemian teollisuuden tuote on tonnien lisäksi osaamista, sopivuutta ja tuotepalvelua.

- Jos katsomme meidän luonnonvarojamme, vettä ja puuta, ainoa mitä voimme lisätä, on oma tarinamme ja ällimme.

-Valtiovalta on laittanut varsin kiitettävästi rahaa perustutkimukseen ja viimeisen 10–15 vuoden aikana olemme oppineet raaka-aineesta enemmän kuin sataan vuoteen. Nyt olemme T&KI työssä seuraavalla kynnyksellä, jossa pitää kysyä, kuka maksaa pilotti- ja demohankkeet. Mitä lähemmäs tulemme valmista tuotetta, niin toisen ja kolmannen aallon kehitystyön merkitys kasvaa.

Harlinin mukaan metsäpohjaisten biotalouden tuotteiden kehitystyössä Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat kärjessä. - Samojen asioiden parissa tehdään työtä myös Yhdysvalloissa ja Japanissa, jossa osataan tuotekehitys esimerkiksi nanoselluloosan parissa.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ali.harlin@vtt.fi

Kuvat

VTT, Tomi Parkkonen.
VTT, Tomi Parkkonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee myönteisesti elinympäristömme kehitykseen vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Säätiö keskittyy toiminnassaan luonnonvaratalouden kestävään liiketoimintaan ja luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouden edistämiseen ja rakentamisen elinkaarikustannusten pienentämiseen. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös

www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye