Alkoholilakia ei pidä uudistaa yhden elinkeinon ehdoilla

Alkoholilakiesityksen perusteluissa esitetään laille kolme vaihtoehtoista toteutusmallia. Hallituksen valitsema malli lisää alkoholin saatavuutta erityisesti vähittäismyynnissä, kokonaiskulutusta ja samalla alkoholihaittoja. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että lain kokonaisvaikutukset kansantalouteen ovat kielteisiä.

Esityksen mukaan nykyistä väkevämmät alkoholijuomat – muun muassa A-olut, vahvat siiderit ja long drink -juomat - siirtyisivät 350 Alkon myymälän lisäksi myös 5500 kauppaan, kioskiin ja huoltamolle. Kilpailun lisääntyessä kaupoissa myytävien alkoholijuomien hinnat halpenisivat arvioiden mukaan noin 40 prosenttia. Uudistus parantaisi suhteellisesti ulkomaisten tuotteiden kilpailuasemaa ja kulut lankeaisivat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.

- Kansanterveyden kannalta on vahingollista, jos keskioluen sijasta aletaan lainsäädännöllä suosia vahvempien oluiden kulutusta, toteaa Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

- Hallituksen alkoholilakiesitys siirtää alkoholin nauttimista yhä enemmän ravintoloista kotisohville. Tämä ei ole sen paremmin ravintola-alan, kansantalouden kuin perheidenkään etu, Hara sanoo.

Prosentin osat eivät ole pikkujuttu
Julkisuudessa on ihmetelty, mitä merkitystä on alkoholijuomien vahvuuden nostamisella nykyisestä 4,7:stä 5,5 prosenttiin. On arvioitu, että jos päivittäistavaraliikkeissä myytyjen panimotuotteiden vahvuus kasvaisi 4,5 prosentista 5 prosenttiin, jo tämä johtaisi siihen, että myydyn alkoholin määrä lisääntyisi 45:tä miljoonaa keskiolutlitraa vastaavalla määrällä. Tähän ei ole edes laskettu vielä mukaan kauppojen valikoiman lisääntymisen ja hintojen halpenemisen vaikutusta myytyjen litrojen määrään.

Samoin on arvioitu, että kuuden prosentin lisäys kokonaiskulutukseen lisäisi alkoholikuolemia 150:llä sekä alkoholisairauksista ja tapaturmista johtuvia sairaalahoitojaksoja 1500:llä.

Hara muistuttaa, että mitä suurempi alkoholin kokonaiskulutus on, sitä enemmän suurkuluttajat käyttävät alkoholia ja sitä suurempi osa väestöstä lukeutuu suurkuluttajiin.

- Asiantuntijalausunnoissa todetaan, että lakiuudistus kuormittaisi sosiaali- ja terveystoimea, pelastusalaa, poliisia, työyhteisöjä ja esimerkiksi lapsiperheitä. Onko tosiaan niin, että laki voidaan säätää ensisijaisesti yhden elinkeinon, panimoteollisuuden, etua ajatellen? Lisääntyvä kulutus lisää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja työikäisten kuolleisuutta, ja muut elinkeinot joutuvat maksajan rooliin.

Uusien myyntipaikkojen myötä vahvempien alkoholijuomien myyntiaika lisääntyisi yhteensä 15 tuntia viikossa. Käytännössä nämä vahvemmat juomat saisivat yli neljä miljoonaa tuntia lisää myyntiaikaa vuodessa. Samaan aikaan myös Alkolle esitetään aukioloaikojen jatkamista tunnilla nykyisestä. Tämä puolestaan lisäisi vuosittaista väkevien viinojen ostoaikaa 90 000 tunnilla.

- Tämä on ihan eri luokan muutos kuin kauppojen aukioloaikojen vapautus vuonna 2016. Tällaiset luvut eivät voi olla vaikuttamatta alkoholin kokonaiskulutukseen ja sitä kautta alkoholihaittoihin, Hara sanoo.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry
p. 050 460 2324, mervi.hara@suomenash.fi