Helsingin yliopisto

Alkuperäiskansat hyödyntävät yhteisönsä tietoa kestävyydestä

Jaa

Erilaisissa ympäristöissä asuvat alkuperäiskansojen jäsenet, tutkijat ja päätöksentekijät ajattelevat kestävyydestä eri tavoin. Alkuperäiskansojen kielissä on ilmaistu keskeisiä käsityksiä ihmisen ja ympäristön tasapainoisista suhteista, osoittaa Helsingin yliopiston tutkijoiden toimittama julkaisu.

Saamelainen seitakivi ja tunturikoivuja. Kuva: Hanna Guttorm
Saamelainen seitakivi ja tunturikoivuja. Kuva: Hanna Guttorm

Tutkijoiden mukaan monet alkuperäiskansayhteisöt hyödyntävät tietoa, joka on kehitetty sukupolvien aikana suhteissa eläimiin, kasveihin, paikkoihin ja maahan.

–Alkuperäiskansat tavoittelevat usein käytännöissään näiden suhteiden tasapainon säilymistä ja kunnioittamista, apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen toteaa. 

–Luontoa ei siis tule manipuloida tai riistää, vaan kohdella vastuullisesti ja välttää tarpeetonta kuormitusta, tutkija Hanna Guttorm jatkaa. – Tämä näkyy esimerkiksi Arktisen alueen luonnonvarojen käytössä. 

Koko ympäristön hyvinvointi sekä erilaiset tietovarannot ja -lähteet yritetään huomioida yhteisön päätöksiä tehdessä.

Maan kunnioitus on alkuperäiskansoille tärkeää

Maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, ja he puhuvat enemmistöä maailman kielistä. Lisäksi merkittävä osa maailman biodiversiteetiltään rikkaimmista alueista on alkuperäiskansojen perinteisesti hallinnoimaa, ja siten nämä alueet vaikuttavat ratkaisevasti maailman ekosysteemeihin. Alueet, joilla monet heistä asuvat, ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuina taloudellista hyötyä tavoittelevien hankkeiden takia. Myös alkuperäiskansojen kielet ovat uhanalaisia.

–Siksi ei pitäisi olla yllätys, että monet kulttuuria ja kieltä ylläpitävät ja elvyttävät projektit usein kulkevat käsi kädessä maanhallintaprosessien kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielen ja maan menettäminen voi vahingoittaa fyysistä ja henkistä terveyttä, tutkija Laura Siragusa kertoo. 

–Esimerkiksi monet Amazonian alkuperäiskansat viittaavat kielissään tiettyihin puu- ja eläinpersooniin, jotka ovat kirjaimellisesti kasviston ja eläimistön “omistajia”. Niitä ei siten kukaan ihminen voi omistaa tai hallita. Pikemminkin niiden kanssa voidaan neuvotella ja niitä on kunnioitettava, Virtanen painottaa.

Myös Pohjois-Amerikan kreenkielisissä yhteisöissä kielitaidon ja alueelta hyödynnettävän ravinnon välillä on läheinen yhteys.

Kierrätystä on harjoitettu kauan

Maan kunnioittaminen tarkoittaa myös sitä, että ympäristöstä löydettyjä resursseja ei tuhlata. Löydökset Venäjän arktiselta ja subarktiselta alueelta osoittavat, että alkuperäiskansat ovat pitkään harjoittaneet jätteiden uudelleenkäyttöä. Tämä käy ilmi myös alueen kielissä - esimerkiksi nenetsin termin xampol°q merkitys on lähempänä pölyä kuin jätettä, koska merenrantoihin huuhtoutunut moninainen materiaali käytetään usein uudelleen.

Teemanumero alkuperäiskansojen kestävyyden käsityksistä Current Opinion in Environmental Sustainability -lehdessä kutsuu uusiin kriittisiin keskusteluihin sekä tukemaan moninaisuutta. Erikoisnumeron artikkeleissa tarkastellaan, kuinka kestävyys koetaan ja miten siitä puhutaan Arktisella ja subarktisella alueella, Etelä-Aasiassa, Länsi-Afrikassa, Latinalaisessa ja Pohjois-Amerikassa. Kirjoittajat, jotka ovat tutkijoita ja alkuperäiskansojen edustajia, tutkivat tätä ihmisen ja ympäristön suhteen, ympäristön omistajuuden, alkuperäiskansojen tiedon, suullisen perinteen, maan hallinnan, liikkuvuuden, jätehuollon sekä biologiseen monimuotoisuuden kautta.

Johdantoartikkeli: Introduction: toward more inclusive definitions of sustainability

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen, Amazonian alkuperäiskansat

pirjo.virtanen@helsinki.fi +358 294140020

Yliopistotutkija Laura Siragusa, Venäjän alkuperäiskansavähemmistöt

laura.siragusa@helsinki.fi +358294123315

Vanhempi tutkija Hanna Guttorm, saamelaisten maasuhteet

hanna.guttorm@helsinki.fi +358294140043

Kuvat

Saamelainen seitakivi ja tunturikoivuja. Kuva: Hanna Guttorm
Saamelainen seitakivi ja tunturikoivuja. Kuva: Hanna Guttorm
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme