Alkuperäiskansat hyödyntävät yhteisönsä tietoa kestävyydestä
Erilaisissa ympäristöissä asuvat alkuperäiskansojen jäsenet, tutkijat ja päätöksentekijät ajattelevat kestävyydestä eri tavoin. Alkuperäiskansojen kielissä on ilmaistu keskeisiä käsityksiä ihmisen ja ympäristön tasapainoisista suhteista, osoittaa Helsingin yliopiston tutkijoiden toimittama julkaisu.

Tutkijoiden mukaan monet alkuperäiskansayhteisöt hyödyntävät tietoa, joka on kehitetty sukupolvien aikana suhteissa eläimiin, kasveihin, paikkoihin ja maahan.
–Alkuperäiskansat tavoittelevat usein käytännöissään näiden suhteiden tasapainon säilymistä ja kunnioittamista, apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen toteaa.
–Luontoa ei siis tule manipuloida tai riistää, vaan kohdella vastuullisesti ja välttää tarpeetonta kuormitusta, tutkija Hanna Guttorm jatkaa. – Tämä näkyy esimerkiksi Arktisen alueen luonnonvarojen käytössä.
Koko ympäristön hyvinvointi sekä erilaiset tietovarannot ja -lähteet yritetään huomioida yhteisön päätöksiä tehdessä.
Maan kunnioitus on alkuperäiskansoille tärkeää
Maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, ja he puhuvat enemmistöä maailman kielistä. Lisäksi merkittävä osa maailman biodiversiteetiltään rikkaimmista alueista on alkuperäiskansojen perinteisesti hallinnoimaa, ja siten nämä alueet vaikuttavat ratkaisevasti maailman ekosysteemeihin. Alueet, joilla monet heistä asuvat, ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuina taloudellista hyötyä tavoittelevien hankkeiden takia. Myös alkuperäiskansojen kielet ovat uhanalaisia.
–Siksi ei pitäisi olla yllätys, että monet kulttuuria ja kieltä ylläpitävät ja elvyttävät projektit usein kulkevat käsi kädessä maanhallintaprosessien kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielen ja maan menettäminen voi vahingoittaa fyysistä ja henkistä terveyttä, tutkija Laura Siragusa kertoo.
–Esimerkiksi monet Amazonian alkuperäiskansat viittaavat kielissään tiettyihin puu- ja eläinpersooniin, jotka ovat kirjaimellisesti kasviston ja eläimistön “omistajia”. Niitä ei siten kukaan ihminen voi omistaa tai hallita. Pikemminkin niiden kanssa voidaan neuvotella ja niitä on kunnioitettava, Virtanen painottaa.
Myös Pohjois-Amerikan kreenkielisissä yhteisöissä kielitaidon ja alueelta hyödynnettävän ravinnon välillä on läheinen yhteys.
Kierrätystä on harjoitettu kauan
Maan kunnioittaminen tarkoittaa myös sitä, että ympäristöstä löydettyjä resursseja ei tuhlata. Löydökset Venäjän arktiselta ja subarktiselta alueelta osoittavat, että alkuperäiskansat ovat pitkään harjoittaneet jätteiden uudelleenkäyttöä. Tämä käy ilmi myös alueen kielissä - esimerkiksi nenetsin termin xampol°q merkitys on lähempänä pölyä kuin jätettä, koska merenrantoihin huuhtoutunut moninainen materiaali käytetään usein uudelleen.
Teemanumero alkuperäiskansojen kestävyyden käsityksistä Current Opinion in Environmental Sustainability -lehdessä kutsuu uusiin kriittisiin keskusteluihin sekä tukemaan moninaisuutta. Erikoisnumeron artikkeleissa tarkastellaan, kuinka kestävyys koetaan ja miten siitä puhutaan Arktisella ja subarktisella alueella, Etelä-Aasiassa, Länsi-Afrikassa, Latinalaisessa ja Pohjois-Amerikassa. Kirjoittajat, jotka ovat tutkijoita ja alkuperäiskansojen edustajia, tutkivat tätä ihmisen ja ympäristön suhteen, ympäristön omistajuuden, alkuperäiskansojen tiedon, suullisen perinteen, maan hallinnan, liikkuvuuden, jätehuollon sekä biologiseen monimuotoisuuden kautta.
Johdantoartikkeli: Introduction: toward more inclusive definitions of sustainability
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen, Amazonian alkuperäiskansat
pirjo.virtanen@helsinki.fi +358 294140020
Yliopistotutkija Laura Siragusa, Venäjän alkuperäiskansavähemmistöt
laura.siragusa@helsinki.fi +358294123315
Vanhempi tutkija Hanna Guttorm, saamelaisten maasuhteet
hanna.guttorm@helsinki.fi +358294140043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla11.8.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että aiemmin havaittu yhteys matalan sosioekonomisen aseman ja koronasairastavuuden välillä rajoittui ainoastaan maahanmuuttajataustaiseen väestöön. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt matalatuloisissa kotitalouksissa nousivat esiin erityisenä riskiryhmänä.
Mitä Jumalan ikuisuus voi tarkoittaa?9.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Raamatussa sanotaan, että Jumala on ikuinen. Mitä Jumalan ikuisuus käytännössä tarkoittaa? Tuoreessa väitöskirjassa esitetään kvanttikenttäteorian versio, jonka avulla voi keskustella Jumalan ja ajan välisestä suhteesta.
Masentuneet kuolevat Suomessa erityisen nuorina, taustalla alkoholikuolemat8.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Masentuneet kuolevat huomattavasti muuta väestöä nuorempina, ja alkoholilla on tässä suuri merkitys. Useita Euroopan maita vertaileva tutkimus osoitti, että masentuneet kuolevat muita nuorempina erityisesti Suomessa ja Tanskassa, joissa alkoholikuolemat ovat yleisiä.
Haminan mursu päätyy Luonnontieteelliseen keskusmuseoon21.7.2022 14:30:14 EEST | Tiedote
Haminassa ja Kotkassa liikkunut mursu tulee konservoituna esille yleisönäyttelyyn. Mursusta saatujen DNA- ja muiden näytteiden avulla tiedetään pian lisää mursun taustasta ja elinympäristöstä.
Suomalaisille lukiolaisille historiallinen menestys kansainvälisissä kemiakilpailuissa20.7.2022 09:26:49 EEST | Tiedote
Aku Hertell voitti Suomelle ensimmäisen kultamitalin yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme