Alle kouluikäisten lasten tiedekasvatus alkaa havainnoista
Jenni Vartiainen on väitöstutkimuksessaan kehittänyt alle kouluikäisten lasten tiedekasvatusmallin, jota on jo käytännössä testattu LUMA-keskuksen järjestämissä 3-6 vuotiaiden Pikku-Jipot-kerhoissa ja päiväkodeissa.
Kysellen, ihmetellen ja kokeillen
Pienten lasten tiedekasvatus tulee aloittaa havainnoinnin harjoittelusta, josta edetään muihin perustason tutkimisen taitoihin. Lapset etenevät spontaanisti havainnoista muihin tutkimisen taitoihin, kun aikuinen ohjaaja mallintaa ja sanoittaa tutkimisen taitoja lapsille.
Ohjaajan tehtävä tutkimuksen mukaan on mallintamisen ja sanoittamisen lisäksi heittäytyä tutkimaan ja ihmettelemään lapsen kanssa. Aikuinen myös organisoi. Oppiminen on sosiaalinen ja kulttuurinen prosessi, jossa lapset omaksuvat tapoja toimia. Jos aikuinen osoittaa omalla toiminnallaan kysymisen, ihmettelyn ja kokeilemisen olevan normaalia, lapsikin omaksuu näitä malleja, jotka ovat tiedekasvatukselle tärkeitä.
Keskinäisen vuorovaikutuksen kautta lapset etenevät havainnoinnista muihin tutkimisen taitoihin.
Arjesta tutkimuskohteita
Väitöstutkimuksen mukaan tiedekasvatuksen asiayhteydet tulisi nostaa lasta kiinnostavista arkisista asiayhteyksistä. Arkisen käsitteen ja tieteellisen käsitteen välille muodostuu yhteys, kun lapsen kysymyksestä tai ihmetyksestä muodostetaan yhdessä lapsen kanssa tutkimusasetelma, jonka kautta voidaan oppia jotain lisää lasta ihmetyttäneestä ilmiöstä.
Jenni Vartiaisen väitöskirjassa esitelty lasten tiedekasvatusmalli on käytössä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen Pikku-Jipot –tiedekerhojen lisäksi muutamissa tiedepainotteisissa päiväkodeissa eri puolilla Suomea. Mallin kehittelyyn on saatu eri näkökulmia, koska mukana on ollut tutkijan lisäksi muita opetuksen asiantuntijoita, kerho-ohjaajia, lastentarhanopettajia sekä lapsia ja heidän huoltajiaan.
Tutkimuksessa on käsitelty myös kansainvälisesti uniikkia kotona tapahtuvaa luonnontieteiden opiskelua virtuaalisen tiedekerhon kautta. Ajasta ja paikasta riippumattomat tiedekerhot ovat tutkimuksen mukaan mahdollisia koulutusvientituotteita.
FM Jenni Vartiainen väittelee 12.11.2016 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Chemicum, auditorio A 110, A.I. Virtasen aukio 1.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme