Helsingin yliopisto

Alle kouluikäisten lasten tiedekasvatus alkaa havainnoista

Jaa

Kemian ilmiöiden ja muiden luonnontieteen aiheiden tutkiminen voidaan aloittaa leikin varjolla kotona, päiväkodissa tai kerhossa aikuisen ohjaajan kanssa. Väitöstutkimuksen mukaan näin tuetaan lasten oppimista sekä myönteisiä asenteita, kiinnostusta ja motivaatiota luonnontieteitä sekä niiden opiskelua kohtaan.

Pikku-Jipot -tiedekerhossa opetellaan kemian perustaitoja
Pikku-Jipot -tiedekerhossa opetellaan kemian perustaitoja

Jenni Vartiainen on väitöstutkimuksessaan kehittänyt alle kouluikäisten lasten tiedekasvatusmallin, jota on jo käytännössä testattu LUMA-keskuksen järjestämissä 3-6 vuotiaiden Pikku-Jipot-kerhoissa ja päiväkodeissa.

Kysellen, ihmetellen ja kokeillen

Pienten lasten tiedekasvatus tulee aloittaa havainnoinnin harjoittelusta, josta edetään muihin perustason tutkimisen taitoihin. Lapset etenevät spontaanisti havainnoista muihin tutkimisen taitoihin, kun aikuinen ohjaaja mallintaa ja sanoittaa tutkimisen taitoja lapsille.

Ohjaajan tehtävä tutkimuksen mukaan on mallintamisen ja sanoittamisen lisäksi heittäytyä tutkimaan ja ihmettelemään lapsen kanssa. Aikuinen myös organisoi. Oppiminen on sosiaalinen ja kulttuurinen prosessi, jossa lapset omaksuvat tapoja toimia. Jos aikuinen osoittaa omalla toiminnallaan kysymisen, ihmettelyn ja kokeilemisen olevan normaalia, lapsikin omaksuu näitä malleja, jotka ovat tiedekasvatukselle tärkeitä.

Keskinäisen vuorovaikutuksen kautta lapset etenevät havainnoinnista muihin tutkimisen taitoihin.

Arjesta tutkimuskohteita

Väitöstutkimuksen mukaan tiedekasvatuksen asiayhteydet tulisi nostaa lasta kiinnostavista arkisista asiayhteyksistä. Arkisen käsitteen ja tieteellisen käsitteen välille muodostuu yhteys, kun lapsen kysymyksestä tai ihmetyksestä muodostetaan yhdessä lapsen kanssa tutkimusasetelma, jonka kautta voidaan oppia jotain lisää lasta ihmetyttäneestä ilmiöstä.

Jenni Vartiaisen väitöskirjassa esitelty lasten tiedekasvatusmalli on käytössä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen Pikku-Jipot –tiedekerhojen lisäksi muutamissa tiedepainotteisissa päiväkodeissa eri puolilla Suomea. Mallin kehittelyyn on saatu eri näkökulmia, koska mukana on ollut tutkijan lisäksi muita opetuksen asiantuntijoita, kerho-ohjaajia, lastentarhanopettajia sekä lapsia ja heidän huoltajiaan.

Tutkimuksessa on käsitelty myös kansainvälisesti uniikkia kotona tapahtuvaa luonnontieteiden opiskelua virtuaalisen tiedekerhon kautta. Ajasta ja paikasta riippumattomat tiedekerhot ovat tutkimuksen mukaan mahdollisia koulutusvientituotteita.

FM Jenni Vartiainen väittelee 12.11.2016 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Chemicum, auditorio A 110, A.I. Virtasen aukio 1.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pikku-Jipot -tiedekerhossa opetellaan kemian perustaitoja
Pikku-Jipot -tiedekerhossa opetellaan kemian perustaitoja
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme