Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on ottamassa ensimmäisiä askelia yhteisen uuden elinvoimaisen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisessa. 3,​5 prosentin vuosittaiseen kasvuun perustuvan pitkän aikavälin ennustelaskelman ja valtion julkaisemien rahoituslaskelmien mukaisesti arvio hyvinvointialueen sopeuttamisen suuruusluokasta on vuosittain yli 30 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2026 loppuun mennessä katettavaa talouden alijäämää on arviolta 100 Me.  

– Tulevien vuosien aikana joudumme ratkaisemaan, miten uudistamme ja rakennamme hyvinvointialueesta elinvoimaisen siten, että hyvinvointialueen talous on kestävällä pohjalla tulevina vuosina,toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu.  

Nyt käynnistetty Hyvinvointialueohjelma etsii ratkaisuja kehittää hyvinvointialuettamme elinvoimaiseksi ja toimii kokoavana asiakirjana kaikille toiminnan tehostamiseen tähtääville ohjelmakokonaisuuksille. Hyvinvointialueohjelmaan sisältyy myös jo aiemmin aloitettu ja nyt päivitettävä Talouden ja toiminnan kestävän kehityksen -ohjelma (TTKK-ohjelma) sekä kevään aikana valmisteltava henkilöstöohjelma ja palveluiden verkostosuunnitelma.  

–  Tavoitteena on, että Hyvinvointialueohjelma tuodaan aluevaltuustolle päätöksentekoon kesäkuussa, toteaa hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu karkeasti neljään eri tekijään.​ THL:n luomaan sosiaali-​ ja terveydenhuollon sote-​palvelutarvekertoimeen (80 %),​ joka Keski-​Uudenmaan alueella on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi 14,​6 % rahoituksesta perustuu asukasmäärään,​ HYTE -​kokonaisuuden osuus on 1 % -​rahoituksesta ja olosuhteiden (kielisyys jne.) osuus on 4 %:ia. Rahoituksen suuruuttaa säätelee merkittävästi arvio alueen hyvinvoinnista suhteessa muihin hyvinvointialueisiin.  

THL arvioi 31.1.2023 julkaisemassaan raportissa ”Tiedosta arviointiin” Keski-​Uudenmaan hyvinvointialueen olevan yksi hyvinvoivimmista hyvinvointialueista. Väestötiheys on alueella maan suurimpia. Ikävakioimattoman sairastavuusindeksin sairastavuus on Keski-​Uudellamaalla keskimääräistä vähäisempää. Myös menetetyt elinvuodet ovat maan keskitasoa alhaisemmat. Palvelutarpeen arvioidaan olevan 12 % alhaisempi kuin muualla Suomessa ja palvelutarpeeseen suhteutetut sotemenot ovat yli maan keskiarvon.