Lisäksi aluevaltuusto lisäsi strategisen ohjauksen vastuualuejohtajien tehtävät, sote-palvelulinjajohtajien tehtävät sekä integraatiojohtajan tehtävät. Myös aluevaltuuston ja aluehallituksen päätösvaltaa henkilöstön ottamisessa täydennettiin poliittisten ryhmien tekemän valtuustosopimuksen linjausten pohjalta.

Hallintosääntöön valmistelu jatkuu edelleen. Jatkovalmistelussa on muun muassa lääketieteen, sosiaalityön ja hoitotyön johtamista koskevia teemoja sekä hankintaa, omistajaohjausta sekä toimielinten tehtäviä koskevia osa-alueita. Hallintosäännön seuraavia versioita käsitellään aluehallituksessa 24.5. ja aluevaltuustossa 6.6.

Hyvinvointialueen palkkamenot miljardi euroa

Valtuuston ajankohtaiskatsauksessa kuultiin tilannekatsaukset hyvinvointialueen HR valmistelusta, ICT-valmistelusta ja strategian valmistelusta.

Henkilöstövalmistelun tilannekatsauksen mukaan hyvinvointialueelle siirtyy liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä yli 19 000 työntekijää, joiden tehtävistä on vakinaisia vajaa 18 000. Hyvinvointialueelle siirtyvällä henkilöstöllä on käytössä 600 erilaista nimikettä. Siirtyvästä henkilöstöstä suurin ammattiryhmä on hoitajat - sairaanhoitajia siirtyy noin 3800 ja lähihoitajia noin 3100. Esihenkilöasemassa nyt olevia siirtyy noin tuhat.

Vuorotyötä tekeviä on yli puolet siirtyvästä henkilöstöstä, lähes 10 000 työntekijää. Työtä tehdään ylivoimaisesti eniten Tampereella. Toiseksi suurimmat työpaikkakunnat ovat Nokia ja Sastamala.

Henkilöstön palkkoihin menee hyvinvointialueella noin miljardi euroa. Palkat tulee harmonisoida, sillä samasta työstä on maksettava sama tehtäväkohtainen palkka. Harmonisointi nostaa palkkakustannuksia edelleen. Pirkanmaan palkkavertailussa on noussut esiin joidenkin ammattiryhmien sisällä melko suuret palkkaerot.

ICT-valmistelun tilannekatsauksen mukaan hyvinvointialueelle siirtyy noin 800 tietojärjestelmää. Jotta Pirkanmaalla päästään pois kuntakohtaisista järjestelmistä ja päästään maakunnan tasoisiin järjestelmiin ja digitaalisiin asiointipalveluihin, toimiman ICT-järjestelmissä on 100 miljoonan euron investointitarve viidessä vuodessa. Järjestelmät tulee kilpailuttaa ja sosiaalipalvelujen tietojärjestelmän kilpailutus on jo päätetty käynnistää.