Alustatalous luo Suomelle mahdollisuuksia, jos työntekijöiden osaamisesta ja uuden oppimisesta pidetään huolta

Alustatalous on digitalisaation ja teknologian fiksua hyödyntämistä. Se vaikuttaa työn organisointiin lisäämällä työn projektimaisuutta pysyvissäkin työsuhteissa, lyhytaikaista työtä ja keikkatöiden määrää sekä kannustaa ihmisiä yrittäjämäiseen toimintaan. Parhaimmillaan alustataloudessa voidaan teknologian keinoin vauhdittaa rutiinityötä ja vapauttaa aikaa ihmisille erityisosaamisen hyödyntämiseen. Alustatalouteen liitetään myös monia uhkakuvia.

“Alustat sekä yritysten toimintamallina että yksilöiden ansainnan keinoina ovat globaali ilmiö, joka tarkoittaa ihmisten toimeentulolle ja työn tekemiselle eri asioita eri maissa. Ilmiötä on tärkeää tarkastella analyyttisesti ja vertaillen. Pyrimme juuri siihen WORK2019-konferenssissa”, sanoo tapahtuman ja SWiPE-hankkeen johtaja, professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta. 

Haluamme tai emme, alustatalous rantautuu Suomeen ja työtehtävät ja -kokonaisuudet rakentuvat tulevaisuudessa osaksi eri tavoin kuin nyt. Työn projektimaisuus ja yrittäjämäisyys voivat olla hyviä asioita, mikäli projektinomaiselle osaamiselle on riittävästi kysyntää.

“Se, vaikuttavatko nämä seikat työsuhteiden luonteeseen ja esimerkiksi urakehitysmahdollisuuksiin ja osaamisen päivittämiseen, jää nähtäväksi.”

Konferenssi tarkastelee työelämän uusia ilmiöitä niin taloustieteiden, johtamisen, työterveyden, työpsykologian kuin myös yhteiskuntatieteiden näkökulmista. Kovalaisen mukaan on tärkeää keskustella, miten alustatalouden aikakaudella ihmisten osaamisesta ja sen päivittämisestä pidetään huolta niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

WORK2019 on erinomainen tilaisuus haastatella kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja päästä käsiksi tuoreimpaan digitaalista keikkatyötä ja sen sääntelyä käsittelevään tutkimustietoon. Tilaisuuteen osallistuu noin kolmesataa tutkijaa, päättäjää ja elinkeinoelämän edustajaa. Konferenssin avaa työministeri Timo Harakka keskiviikkona 14. elokuuta kello 10.

Yksi pääpuhujista on viestintätieteiden apulaisprofessori Lilly Irani Kalifornian yliopistosta. Irani tutkii huipputeknologia-alan työn kulttuuripoliittista taustaa ja sitä, miten esimerkiksi arvohierarkiat, sukupuoli ja rotu muokkaavat alan käytäntöjä. Puhujien joukossa on myös Oxfordin yliopiston apulaisprofessori, taloussosiologi Vili Lehdonvirta, jonka puheenvuoro käsittelee digitaalista keikkataloutta ja erityisesti eurooppalaista keikkatyötä. Puhujiin kuuluu myös antropologian professori Ilana Gershon Indianan yliopistosta. Hänen puheenvuoronsa käsittelee yksilön brändäämistä työelämässä.

Turun yliopisto järjestää konferenssin yhdessä Turun työtieteiden keskuksen (TCLS), Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SWiPE-konsortion sekä Työterveyslaitoksen kanssa.

Tutustu konferenssin ohjelmaan