Helsingin yliopisto

Älypuhelimen käyttö yksin onkin sosiaalista

Jaa

Älylaitteiden käyttö ei riipu vain teknisistä ratkaisuista tai yksilön mieltymyksistä. Sen sijaan sosiaalisilla tekijöille on iso vaikutus siihen, miten laitteita käytetään ja miten ne koetaan, käy ilmi Eeva Raidan 18.12. tarkastettavasta väitöskirjasta.

Älylaitteet mahdollistavat yksinäisten hetkien pakenemisen sosiaalisesti suotavalla tavalla. Bussissa on ’normaalimpaa’ tsekkailla puhelinta kuin jutella tuntemattomille kanssamatkustajille. Vaikka älypuhelimien jatkuvaa tarkistamista pidetään yksilön ongelmana ovat sen motiivit sosiaalisia: halu kuulua yhteisöön, pysyä ajan tasalla ja kokea läheisyyttä, Raita kertoo.

Raidan mukaan se, mitä sovelluksia käytämme ja mitä niistä ajattelemme riippuu paljon jaetuista käsityksistä ja tavoista.

Esimerkiksi yhdessä osatutkimuksessa eri työyhteisöjen jäsenet kokivat saman sovelluksen hyvin eri tavoin. Yksi työyhteisö piti sovellusta erinomaisena, mutta toisen työyhteisön jäsenet eivät edes kokeilleet sitä, koska epäilivät sovelluksen hyödyllisyyttä. Toisessa, kokeellisessa osatutkimuksessa osallistujat arvioivat vaikeakäyttöisen älypuhelimen olevan helppokäyttöinen silloin kun luulivat, että muut ajattelevat niin.

– Älylaitteiden käyttö on harvoin vain yksilön valintaa tai teknologisten ratkaisujen ohjaamaa. Yhteisön merkitys yksilön kokemuksille tulee esille viimeistään siinä, että viihdyttävästäkin kännykän käytöstä tulee ahdistavaa tai noloa, jos kokee että muut läsnäolijat pitävät toimintaa turhanpäiväisenä, Raita kommentoi.

Raidan tutkimukset on julkaistu kansainvälisesti arvostetuissa tieteellisissä julkaisufoorumeissa.

Valtiotieteiden maisteri Eeva Raidan väitöskirja The Social Mediation of Everyday User Experiences tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalipsykologian oppiaineessa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII 18.12. klo 12. Väitös on luettavissa sähköisesti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1038-1

Eeva Raita on sosiaalipsykologi, luennoitsija ja käyttäjäkokemusten asiantuntija. Hän on tehnyt väitöskirjatyötään Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:ssä ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle.


Väittelijän yhteystiedot: s-posti eeva.raita@helsinki.fi, puh. 050 374 6656.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme