Amazon: Kulotetun sademetsän reunalla
Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mitä reuna-alueen kasveille, eläimille ja elinympäristölle tapahtuu, mutta sitä selvittää Brasiliasta kotoisin olevan akatemiatutija Eduardo Maedan johtama akatemiaprojekti Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on löytää tehokkaampia suojelukeinoja.
Kysymys on polttava, sillä kulotus pirstaloi Amazonin sademetsää yhä pienemmiksi lohkoiksi. Ihmisen toiminta tuntuu metsissä kaikkialla maailmassa – jopa 70 prosenttia maailman metsistä luokitellaan reuna-alueeksi, eli niiden lähellä on asutusta, peltoa tai teitä.
Muuttuva mikroilmasto
Keväällä 2019 Eduardo Maeda kävi laserkeilaamassa trooppista sademetsää koealueella, joka on noin 200 kilometriä Manauksesta pohjoiseen keskellä Amazonin sademetsää. Koealueen ympäriltä puut on poltettu jo 30 vuotta sitten, joten siellä näkyvät kulotukset pitkän aikavälin vaikutukset reuna-alueen metsään.
Tutkijatohtori Matheus Nunes on parhaillaan Brasiliassa ja jatkaa mittauksia. Hän laserkeilaa metsää 15 päivän välein, jotta nähdään miten lehdet puhkeavat, puut kasvavat ja metsä kehittyy.
Lisäksi tutkivat ovat asetelleet metsään valkoista kärpässientä muistuttavia sensoreita, jotka mittaavat lämpötiloja ja kosteutta
Viisivuotisen seurantajakson aikana kertynyttä dataa käytetään metsän rakenteen muutosten mallintamiseen.
Tutkijat ovat havainneet, että metsä ei palaudu entiselleen, vaikka puita ja pensaita kasvaa nopeasti. Sademetsälle tyypillinen veden kiertokulku on pysähtynyt. Tutkijoita kiinnostavat reuna-alueen elinympäristön muutokset, vaikutukset biodiversiteettiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen.
Tavoitteena on löytää parhaat toimet jäljellä olevan hupenevan ja pienemmiksi pirstaloituvan metsän suojelemiseksi. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten reuna-alueiden biodiversiteetti kehittyy.
Hakkuuaukot ennakoivat kulotusta
Erityisesti trooppisen sademetsän kohtalo huolestuttaa, koska Amazonin sademetsä on ainutlaatuinen hiilivarasto ja sen kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän muodostamaa ekosysteemien kokonaisuus on maapallon monipuolisin.
Brasilian metsätuho etenee aina samalla kaavalla. Sadekauden päätyttyä hakataan myyntikelpoiset puut ja loput murskataan traktorein ja jätetään kuivumaan, jotta ne voidaan sytyttää myöhemmin. Tätä on jatkunut jo vuosikymmenien ajan.
– Satellittikuvista nämä alkuvalmistelut on nähty jo kuukausia etukäteen mutta valitettavasti mitään ei ole tehty kulotuksen estämiseksi, sanoo Maeda.
Viime päivien tulipalot ovat herättäneet kansainvälisen kiinnostuksen, koska savupilvet ovat yltäneet maan suurimpaan kaupunkiin Sao Paoloon.
Hakkuuaukot näkyivät satelliittikuvissa jo ennen kuin ne sytytettiin palamaan.
Huolestuttavaa on myös nykyisen hallinnon välinpitämättömyys. Vasta kasvainvälisten taloudellisten pakotteiden uhka ovat saaneet sen puuttumaan tilanteeseen ja nyt on määrätty väliaikainen kulotuskielto, tosin suurin tuho on jo tapahtunut.
Maedan mukaan kuluttajien ympäristötietoisuus voi auttaa synnyttämään taloudellisia paineita niin, että paikalliset viljelijät joutuvat muuttavat viljelymenetelmiään.
Katsoaksesi videon lähteestä youtu.be, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutkija Eduardo Maeda kertoo Amazonin metsäpalojen syistä ja vaikutuksista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme