Helsingin yliopisto

Amazon: Kulotetun sademetsän reunalla

Jaa

Tuli tukehtuu rehevässä sademetsässä, mutta vauriot voivat levitä poltetulta alueelta syvemmälle metsään.

Brasiliasta kotoisin oleva akatemiatutkija Eduardo Maeda  Helsingin yliopistosta uskoo, että kuluttajien ympäristötietoisuus luo taloudellisia paineita ja pakottaa muuttamaan perinteisiä viljelytapoja Amazonin alueella.
Brasiliasta kotoisin oleva akatemiatutkija Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta uskoo, että kuluttajien ympäristötietoisuus luo taloudellisia paineita ja pakottaa muuttamaan perinteisiä viljelytapoja Amazonin alueella.

Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mitä reuna-alueen kasveille, eläimille ja elinympäristölle tapahtuu, mutta sitä selvittää Brasiliasta kotoisin olevan akatemiatutija Eduardo Maedan     johtama akatemiaprojekti Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on löytää tehokkaampia suojelukeinoja.

Kysymys on polttava, sillä kulotus pirstaloi Amazonin sademetsää yhä pienemmiksi lohkoiksi. Ihmisen toiminta tuntuu metsissä kaikkialla maailmassa – jopa 70 prosenttia maailman metsistä luokitellaan reuna-alueeksi, eli niiden lähellä on asutusta, peltoa tai teitä.

Muuttuva mikroilmasto

Keväällä 2019 Eduardo Maeda kävi laserkeilaamassa trooppista sademetsää koealueella, joka on noin 200 kilometriä Manauksesta pohjoiseen keskellä Amazonin sademetsää. Koealueen ympäriltä puut on poltettu jo 30 vuotta sitten, joten siellä näkyvät kulotukset pitkän aikavälin vaikutukset reuna-alueen metsään.

Tutkijatohtori Matheus Nunes on parhaillaan Brasiliassa ja jatkaa mittauksia. Hän laserkeilaa metsää 15 päivän välein, jotta nähdään miten lehdet puhkeavat, puut kasvavat ja metsä kehittyy.

Lisäksi tutkivat ovat asetelleet metsään valkoista kärpässientä muistuttavia sensoreita, jotka mittaavat lämpötiloja ja kosteutta

Viisivuotisen seurantajakson aikana kertynyttä dataa käytetään metsän rakenteen muutosten mallintamiseen.

Tutkijat ovat havainneet, että metsä ei palaudu entiselleen, vaikka puita ja pensaita kasvaa nopeasti. Sademetsälle tyypillinen veden kiertokulku on pysähtynyt. Tutkijoita kiinnostavat reuna-alueen elinympäristön muutokset, vaikutukset biodiversiteettiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen.

Tavoitteena on löytää parhaat toimet jäljellä olevan hupenevan ja pienemmiksi pirstaloituvan metsän suojelemiseksi. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten reuna-alueiden biodiversiteetti kehittyy.

Hakkuuaukot ennakoivat kulotusta

Erityisesti trooppisen sademetsän kohtalo huolestuttaa, koska Amazonin sademetsä on ainutlaatuinen hiilivarasto ja sen kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän muodostamaa ekosysteemien kokonaisuus on maapallon monipuolisin.

Brasilian metsätuho etenee aina samalla kaavalla. Sadekauden päätyttyä hakataan myyntikelpoiset puut ja loput murskataan traktorein ja jätetään kuivumaan, jotta ne voidaan sytyttää myöhemmin. Tätä on jatkunut jo vuosikymmenien ajan.

– Satellittikuvista nämä alkuvalmistelut on nähty jo kuukausia etukäteen mutta valitettavasti mitään ei ole tehty kulotuksen estämiseksi, sanoo Maeda.

Viime päivien tulipalot ovat herättäneet kansainvälisen kiinnostuksen, koska savupilvet ovat yltäneet maan suurimpaan kaupunkiin Sao Paoloon.

Hakkuuaukot näkyivät satelliittikuvissa jo ennen kuin ne sytytettiin palamaan.

Huolestuttavaa on myös nykyisen hallinnon välinpitämättömyys. Vasta kasvainvälisten taloudellisten pakotteiden uhka ovat saaneet sen puuttumaan tilanteeseen ja nyt on määrätty väliaikainen kulotuskielto, tosin suurin tuho on jo tapahtunut.

Maedan mukaan kuluttajien ympäristötietoisuus voi auttaa synnyttämään taloudellisia paineita niin, että paikalliset viljelijät joutuvat muuttavat viljelymenetelmiään.

https://youtu.be/SUcBaSGVlaQ
Tutkija Eduardo Maeda kertoo Amazonin metsäpalojen syistä ja vaikutuksista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Brasiliasta kotoisin oleva akatemiatutkija Eduardo Maeda  Helsingin yliopistosta uskoo, että kuluttajien ympäristötietoisuus luo taloudellisia paineita ja pakottaa muuttamaan perinteisiä viljelytapoja Amazonin alueella.
Brasiliasta kotoisin oleva akatemiatutkija Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta uskoo, että kuluttajien ympäristötietoisuus luo taloudellisia paineita ja pakottaa muuttamaan perinteisiä viljelytapoja Amazonin alueella.
Lataa
Brasilian metsäkato ja jäljellä oleva sademetsä vuodesta 1970 alkaen.
Brasilian metsäkato ja jäljellä oleva sademetsä vuodesta 1970 alkaen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme