Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat
Ammattirakenteiden polarisaatio eli eräänlainen kahtiajakautuminen on jatkunut Suomessakin jo vuosikymmeniä. Kehitys on pääosin kulkenut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin korkeampiin asiantuntijatehtäviin ja puhdas rutiinityö on vähentynyt. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret ovat siirtyneet työmarkkinoille nimenomaan palvelutöihin.
Tänään julkaistussa ETLA-tutkimuksessa Occupational Mobility of Routine Workers (Etla Working Papers 87) on tarkasteltu ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena. Tutkimuksessa seurattiin keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijöiden ammatillista liikkuvuutta yli 45 vuoden ajalta eli vuosina 1970–2015.
Tutkimuksessa havaittiin, että kognitiivista rutiinityötä, kuten toimistotyötä, tekevillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille tai uudelleen kouluttautua. Sen sijaan perinteistä fyysistä rutiinityötä, kuten tuotanto- ja kokoonpanotyötä, tekevät työntekijät putoavat suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille. Asia ei kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen, sanoo tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Kolikolla on toinenkin puoli. Vaikka kognitiivista rutiinityötä, kuten toimistotyötä, tekevät kohoavat todennäköisemmin parempiin palkkaluokkiin, on heillä kuitenkin myös suurempi todennäköisyys ajautua työttömiksi verrattuna tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekeviin, huomauttaa Maczulskij.
Työmarkkinapolitiikan päätöksiä pitäisikin Maczulskij’n mukaan kohdentaa ennen kaikkea manuaalista rutiinityötä tekeviin ammattiryhmiin, kuten tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekeviin, koska heihin ammattirakenteiden polarisaatio iskee pahiten. Tutkimustulokset osoittavat, että työntekijästä riippumaton työpaikan menetys johtaa tuotantotyöntekijöillä keskipitkällä aikavälillä jopa 15 prosenttia heikompaan ansiokehitykseen verrattuna toimistotyöntekijöihin.
Päätöspohjaisesti voitaisiin tukea esimerkiksi tuotanto- ja kokoonpanotyön ammattiryhmien uudelleen kouluttautumista, mikä parantaisi heidän uudelleen työllistymistään.
– Uudet teknologiat ja globalisaatio kiihdyttävät tiettyjen ammattirakenteiden muutosta. Koulutuspolitiikalla voitaisiin reagoida näihin muutoksiin lisäämällä sellaisten alojen koulutuspaikkoja, joiden kysyntä tulee olemaan suurempaa tulevaisuudessa, Maczulskij tiivistää.
Maczulskij, Terhi: Occupational Mobility of Routine Workers (ETLA Working Papers 87).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Muistutuskutsu medialle: Huomenna tiistaina 26.3 Etlan laaja talousennuste julki25.3.2024 09:54:22 EET | Tiedote
Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Saako EKP inflaation hallintaan ja miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Mitkä ovat kotitalouksien näkymät?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme