Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat

Jaa

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij tarkasteli julkaistussa tutkimuksessa ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij tarkasteli julkaistussa tutkimuksessa ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena.

Ammattirakenteiden polarisaatio eli eräänlainen kahtiajakautuminen on jatkunut Suomessakin jo vuosikymmeniä. Kehitys on pääosin kulkenut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin korkeampiin asiantuntijatehtäviin ja puhdas rutiinityö on vähentynyt. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret ovat siirtyneet työmarkkinoille nimenomaan palvelutöihin.

Tänään julkaistussa ETLA-tutkimuksessa Occupational Mobility of Routine Workers (Etla Working Papers 87) on tarkasteltu ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena. Tutkimuksessa seurattiin keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijöiden ammatillista liikkuvuutta yli 45 vuoden ajalta eli vuosina 1970–2015.

Tutkimuksessa havaittiin, että kognitiivista rutiinityötä, kuten toimistotyötä, tekevillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille tai uudelleen kouluttautua. Sen sijaan perinteistä fyysistä rutiinityötä, kuten tuotanto- ja kokoonpanotyötä, tekevät työntekijät putoavat suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille. Asia ei kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen, sanoo tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

– Kolikolla on toinenkin puoli. Vaikka kognitiivista rutiinityötä, kuten toimistotyötä, tekevät kohoavat todennäköisemmin parempiin palkkaluokkiin, on heillä kuitenkin myös suurempi todennäköisyys ajautua työttömiksi verrattuna tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekeviin, huomauttaa Maczulskij.

Työmarkkinapolitiikan päätöksiä pitäisikin Maczulskij’n mukaan kohdentaa ennen kaikkea manuaalista rutiinityötä tekeviin ammattiryhmiin, kuten tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekeviin, koska heihin ammattirakenteiden polarisaatio iskee pahiten. Tutkimustulokset osoittavat, että työntekijästä riippumaton työpaikan menetys johtaa tuotantotyöntekijöillä keskipitkällä aikavälillä jopa 15 prosenttia heikompaan ansiokehitykseen verrattuna toimistotyöntekijöihin.

Päätöspohjaisesti voitaisiin tukea esimerkiksi tuotanto- ja kokoonpanotyön ammattiryhmien uudelleen kouluttautumista, mikä parantaisi heidän uudelleen työllistymistään.

– Uudet teknologiat ja globalisaatio kiihdyttävät tiettyjen ammattirakenteiden muutosta. Koulutuspolitiikalla voitaisiin reagoida näihin muutoksiin lisäämällä sellaisten alojen koulutuspaikkoja, joiden kysyntä tulee olemaan suurempaa tulevaisuudessa, Maczulskij tiivistää.

Maczulskij, Terhi: Occupational Mobility of Routine Workers (ETLA Working Papers 87).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij tarkasteli julkaistussa tutkimuksessa ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij tarkasteli julkaistussa tutkimuksessa ammattirakenteiden muutosta sekä sitä, mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät muutoksen seurauksena.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme