Amnesty: Kyynelkaasun kauppaa ei valvota – rajuja väärinkäytöksiä ympäri maailman
Amnesty International julkaisi tänään torstaina 11. kesäkuuta uuden interaktiivisen Tear Gas: An investigation -sivuston, josta selviää, mitä kyynelkaasu sisältää, kuinka sitä käytetään, missä sen väärinkäytöksiä on tapahtunut ja minkälaisia vammoja se on aiheuttanut.
Armeijat ja poliisivoimat ovat käyttäneet kyynelkaasua runsaasti esimerkiksi rauhanomaisissa mielenosoituksissa. Pahimmillaan kyynelkaasukranaatit ovat aiheuttaneet kuolettavia vammoja, kun niitä on ammuttu suoraan ihmisiä kohti.
“Poliisit sanovat usein, että kyynelkaasu on turvallinen tapa hajottaa väkivaltaisia joukkoja. Analyysimme kuitenkin todistaa, että kyynelkaasua käytetään tavoin, johon sitä ei missään nimessä ole tarkoitettu”, sanoo Amnestyn kriisityön asiantuntija Sam Dubberley.
Kyynelkaasua sairaaloissa ja koulubusseissa
Amnesty on tutkinut kyynelkaasun käyttöä kuluneen vuoden ajan. Tutkijat ovat muun muassa vahvistaneet ja analysoineet noin 500 sosiaaliseen mediaan ladattua videota ympäri maailman.
Esimerkkejä kyynelkaasun väärinkäytöksistä on lukuisia: kaasua on ammuttu auton tuulilasin läpi, koulubussin sisällä, hautajaistilaisuudessa, sairaaloissa, asuinrakennuksissa, metroissa ja kauppakeskuksissa. Osansa kaasusta ovat saaneet esimerkiksi ilmastoaktivistit, lukio-opiskelijat, hoitohenkilökunta, toimittajat ja siirtolaiset.
Eräässä Amnestyn tutkijoiden vahvistamassa videossa poliisi ampuu kyynelkaasua useita kertoja kymmenien ihmisten päälle Philadelphiassa 1. kesäkuuta 2020. Ihmiset olivat jumissa valtatien pientareella, eikä heillä ollut mahdollisuutta paeta kaasulta.
Kyynelkaasukauppaa täytyy säännellä
Amnestyn ja YK:n kidutusta käsittelevän erityisraportoijan mukaan kyynelkaasun käyttö voi tietyissä tilanteissa täyttää kidutuksen tunnusmerkit. Väärinkäytöksistä huolimatta kyynelkaasun kansainvälistä kauppaa ei säädellä riittävästi. Vain harvat valtiot julkaisevat tietoja siitä, kuinka paljon ja minne kyynelkaasua myydään.
YK:ssa pohditaan parhaillaan vähemmän vaarallisten voimakeinojen kaupan sääntelyn kehittämistä. Vähemmän vaarallisiksi voimakeinoiksi luokitellaan sellaiset aseet ja välineet, jotka eivät oikein käytettynä ole tappavia. Amnesty vaatii, että kyynelkaasun sekä mellakkavarusteiden myyntiä ja käyttöä säädellään tarkemmin ja että YK sisällyttää ne mahdolliseen sopimukseen.
“Osa poliiseista ei tiedä tai ymmärrä sitä, milloin ja miten kyynelkaasua voi käyttää laillisesti. Osa sen sijaan ylenkatsoo ohjeita ja tekee siitä tappavan aseen. Siksi kyynelkaasun kauppaa pitää säännellä ja tarkkailla siinä missä muutakin asekauppaa”, Amnestyn asekaupan ja poliisityön tutkija Patrick Wilcken toteaa.
Tear Gas: An investigation -sivusto aukeaa 11.6.2020 kello 19.01. Jos haluat tutustua sisältöihin ennakkoon, ota yhteyttä: Iina Lindeman / 040 833 1532.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.