Amnesty International

Amnesty: Suomalaiset tuntevat heikosti mielenosoituksiin liittyvät oikeutensa – asenteissa myös vanhanaikaisuutta

Jaa

Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo virheellisesti, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa. Valtaosa on myös sitä mieltä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksista aiheutuvat häiriöt liikenteelle – tarvittaessa voimakeinoja, kuten pippurisumutetta, käyttäen. Amnesty selvitti, millaisia asenteita suomalaisilla on mielenosoituksista ja kuinka hyvin he tuntevat kokoontumisvapauteen liittyvää lainsäädäntöä.

Suomalaisten tiedot kokoontumisvapauteen liittyvistä oikeuksista ovat matalalla tasolla, käy ilmi Amnesty Internationalin Suomen osaston Bilendi Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta. Kysely osoittaa, että suomalaisilla on myös jyrkkiä näkemyksiä mielenosoituksista.

Vastaajista 68 prosenttia uskoi, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa. 16 prosenttia vastanneista tiesi, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa ja 16 prosenttia ei osannut sanoa.

Lain mukaan mielenosoituksen saa järjestää ilman poliisin lupaa. Käsitys poliisin luvasta mielenosoituksen laillisuuden ehtona oli kaikkein pinttynein keski-ikäisillä sekä vanhemmilla ikäryhmillä. 55–75-vuotiaista yli 76 prosenttia vastasi, että lupa tarvitaan.

Nuoremmissa ikäryhmissä tieto oikeuksista on hieman paremmalla tasolla. 18–44-vuotiasta noin 60 prosenttia vastasi, että mielenosoitukseen tarvitaan poliisin lupa. Samassa ikäluokassa noin 20 prosenttia vastasi, ettei lupaa tarvita ja noin 20 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.

Vastanneiden koulutustausta ei vaikuttanut tuloksiin. Peruskoulun käyneistä 70 prosenttia, ylioppilaista 63,7 prosenttia, ammatillisen koulutuksen saaneista 67 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 69,6 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 72,3 prosenttia vastasi, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa.

Jyrkistä asenteista mielenosoituksia kohtaan taas kertoo se, että 67 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksista johtuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimakeinoja, kuten pippurisumutetta, käyttäen. 65–75-vuotiasissa  75 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee estää häiriöt liikenteelle, kun nuoremmissa ikäluokissa luku liikkui 61–68 prosentin välillä.

Kokoontumisvapaus tarkoittaa oikeutta kokoontua yhteen rauhanomaisesti julkisilla paikoilla ilman pelkoa pidätyksestä tai poliisin häirinnästä. Kokoontuminen voi olla kokous, lakko tai mielenosoitus.

”Kokoontumisilla on vaikutus ympäristöönsä, joskus myös koko yhteiskuntaan – siksi niitä järjestetään. Demokratia ei voi toteutua ilman oikeutta ja vapautta ilmaista yhdessä kannatusta muutokselle tai vastustusta nykytilalle. Mielenosoituksen ei tarvitse olla ympäröivälle yhteiskunnalle harmiton, kunhan se ei aiheuta vaaraa kenenkään perusoikeuksien toteutumiselle. Poliisilla on silti velvollisuus suojella ihmisten oikeutta kokoontumiseen ja sanan- ja mielipiteenvapauteen”, sanoo Amnestyn asiantuntija Teemu Vaarakallio.

Kokoontumisrajoitukset koettiin perustelluiksi korona-aikana

Kansainvälisin ihmisoikeussopimuksin turvattu kokoontumisvapaus sekä oikeus sanan- ja mielipiteenvapauteen ovat perustavanalaatuisia ihmisoikeuksia, sekä demokraattisen ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavan yhteiskunnan perusta.

Koronapandemian myötä joukkokokoontumisia on rajoitettu. Amnestyn teettämän kyselytutkimuksen vastaajista yhdeksän kymmenestä (89 prosenttia) oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kokoontumisrajoitukset korona-aikana ovat perusteltuja, sillä niillä turvataan oikeus terveyteen.

”Oikeus terveyteen ja elämään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota tulee suojella. Pandemian aikana ihmiset ovat osoittaneet, että mieltä voi osoittaa myös virtuaalisesti tai turvavälejä kunnioittaen”, Vaarakallio jatkaa.

Koronapandemian aikana Amnestyn Suomen osasto on järjestänyt kaksi kokoontumisvapautta käsittelevää Tunne oikeutesi -koulutusta, joihin myös poliisi on osallistunut sekä julkaissut juuri Tunne oikeutesi -käsikirjan, joka on kattava kokonaisuus kokoontumisvapauden oikeudellisesta perustasta. Lisäksi käsikirja on käytännönläheinen opas vaikuttavan mielenosoituksen järjestämiseen ja sellaiseen osallistumiseen.

Käsikirja antaa kattavan kuvan poliisin vastuista ja velvollisuuksista mielenosoituksissa, selventää poliisin voimankäytön rajoja, ja muistuttaa niistä oikeudellisista perusteista, joilla poliisi voi puuttua kokoontumisvapauden käyttöön.

”Jos ei ole kokoontumis- ja sananvapautta, on mahdotonta vaatia muiden ihmisoikeuksien toteutumista ja tunnustamista. Aina ihmisoikeuksien oikeudellinen tulkinta ja oikeuksien käyttäminen ei ole yksiselitteistä, mutta vapauksia kehitetään parhaiten, kun niitä käytetään”, Teemu Vaarakallio summaa.

Bilendi Oy:n kyselytutkimuksessa kohderyhmänä oli 18–75-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi verkossa 1000 henkilöä. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin miten suomalaiset suhtautuvat mielenosoituksiin ja kuinka hyvin suomalaiset tuntevat kokoontumisvapauteen liittyvää lainsäädäntöä.

Kyselytutkimuksen tulokset:

Suomessa mielenosoituksiin pitää olla poliisin lupa:

KYLLÄ 68 %

EI 16 %

EN OSAA SANOA 16 %

Poliisin tulee aina estää mielenosoituksista johtuvat häiriöt liikenteelle, tarvittessa voimaa (esim.) sumutetta käyttäen:

TÄYSIN SAMAA MIELTÄ 33 %

JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ 34 %

JOKSEENKIN ERI MIELTÄ 18 %

TÄYSIN ERI MIELTÄ 9 %

EN OSAA SANOA 6 %

Kokoontumisrajoitukset korona-aikana ovat perusteltuja, sillä niillä turvataan oikeus terveyteen:

TÄYSIN SAMAA MIELTÄ 67 %

JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ 22 %

JOKSEENKIN ERI MIELTÄ 5 %

TÄYSIN ERI MIELTÄ 4 %

EN OSAA SANOA 1 %

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty: Kreikka syyllistyy pakolaisten kidutukseen, kaltoinkohteluun ja laittomiin palautuksiin23.6.2021 02:01:00 EEST | Tiedote

Amnesty Internationalin tuoreessa raportissa on uusia todisteita siitä, kuinka Kreikka syyllistyy pakolaisten ja siirtolaisten kidutukseen, kaltoinkohteluun ja pushback-toimintaan, jossa heidät pakotetaan rajalla palaamaan takaisin antamatta mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Amnesty vaatii Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexia vetäytymään Kreikasta. Raportin laatineet tutkijat paikalla tänään Amnestyn ja Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön virtuaalisessa mediatilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme