Amnesty International

Amnesty: Syyrian hallitus syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan – näännyttänyt ihmisiä evakkoon

Jaa

Amnestyn raportti paljastaa, että niin sanotut "sovintosopimukset" Syyrian hallituksen ja aseellisten kapinallisjoukkojen välillä ovat pakottaneet tuhansia ihmisiä pakoon kodeistaan. Amnesty International vaatii Syyrian hallitusta varmistamaan, että piirityksissä ja pommituksissa kärsineet siviilit saavat palata koteihinsa turvallisesti.

Niin sanotut paikalliset ”sovintosopimukset” ovat olleet keskeinen osa strategiaa, jolla Syyrian hallitus pyrkii kukistamaan sitä vastustavat aseelliset ryhmittymät. Vaikka hallitus väittää tavoittelevansa sopua, on "sovintosopimusten" solmimista usein edeltänyt julma piiritysten, pommitusten ja pakkosiirtojen kampanja, joka on ajanut tuhansia ihmisiä pois kodeistaan.

Hallitus on Amnestyn mukaan syyllistynyt toimillaan rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Myös opposition aseelliset ryhmittymät ovat syyllistyneet siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin.

Tuhannet ihmiset, jotka on pakotettu lähtemään kodeistaan, asuvat nyt tilapäisissä leireissä, huonoissa olosuhteissa. Monilla heistä on vain rajallisia mahdollisuuksia saada hätäapua tai muuta toimeentuloa. Miljoonat ihmiset ovat humanitäärisen avun tarpeessa, ja yli 500 000 siviiliä on edelleen loukussa piiritetyillä alueilla.

”Jos Syyrian hallitus ja opposition aseistetut ryhmät ovat vakavissaan sovinnon saavuttamisesta, niiden täytyy välittömästi lopettaa nämä laittomat toimet, lakkauttaa piiritykset ja pysäyttää tuhansia saarrossa eläviä siviilejä vastaan tehtävät hyökkäykset”, sanoi Philip Luther, Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimus- ja vaikuttamistyön johtaja.

Amnestyn uusi raportti tarkastelee neljää paikallista "sovintosopimusta", joiden yhteydessä on tehty ihmisoikeusloukkauksia. Nämä elokuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana solmitut sopimukset ovat johtaneet tuhansien asukkaiden pakkosiirtoon Darayan, al-Waerin, Madayanin Kefrayan ja Fouan alueilta.

Näännytystaktiikka ajanut ihmisiä hengenvaaraan

Syyrian hallitus on piirittänyt siviilien asuinalueita ja käyttänyt näännytystaktiikkaa sodankäynnin välineenä konfliktin alusta asti. Siviileiltä on mielivaltaisesti evätty ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muita perustarpeita, ja avustusjärjestöjen pääsy alueille on estetty. Myös aseelliset oppositioryhmittymät ovat vähemmässä määrin estäneet siviilejä saamasta elintärkeää humanitääristä apua. Toimien seuraukset ovat olleet tuhoisia.

Ihmisiä, joiden sairaudet olisi muuten voitu hoitaa, on menehtynyt ankarien olosuhteiden takia. Entinen lääkintähenkilö Darayassa kertoi Amnestylle:

”Kun meille tuotiin potilaita, joilla oli munuaisten vajaatoiminta, emme voineet hoitaa heitä, sillä meillä ei ollut dialyysiä varten käytettäviä laitteita. Jouduimme katsomaan, kun potilaat kuolevat silmiemme edessä…”

Näännytystaktiikka on ajanut kokonaisia yhteisöjä nälkiintymisen partaalle.

Piiritysten aikana synnyttäneet äidit kertoivat lastensa kärsineen rintamaidon ja korvikkeen puutteesta. 30-vuotias äiti Darayasta kuvaili tyttärensä tilannetta:

”Annoin hänelle rintamaitoa, mutta se ei täyttänyt häntä; hän oli todella heikko, eikä mitään ollut tehtävissä. Meillä ei ollut mitään vaihtoehtoja, joten hän itki valtavasti. En pystynyt tekemään mitään…”

Jatkuvia hyökkäyksiä siviilejä kohtaan

Syyrian hallituksen laittomat hyökkäykset piiritetyille alueille ovat tuottaneet valtavaa kärsimystä siviileille.

Häädettyjen siviilien kertomusten mukaan hyökkäykset muuttuivat erityisen voimakkaiksi juuri ennen, kuin heidät pakotettiin lähtemään kodeistaan. Tämän tarkoituksena oli vauhdittaa alueiden antautumista.

Esimerkiksi Darayassa kaupungin ainoa sairaala poltettiin useaan otteeseen juuri ennen kuin siviilit lähtivät pois kaupungista. Itäisessä Aleppossa eniten kärsimystä aiheuttivat Syyrian ja Venäjän ilmaiskut siviilien koteihin ja sairaaloihin.

”Voi mennä kuukausia, ennen kuin ihminen kuolee nälkään. Ilmaiskuissa käy toisin. Ammuksen sirpaleeseen saattaa kuolla sekunnin murto-osassa. Kukaan ei ollut turvassa ilmaiskuilta ja tulitukselta”, eräs Aleppon asukas kertoi.

Amnestyn analysoimat satelliittikuvat paljastavat, että hyökkäyksiä Aleppossa tehtiin kaukana konfliktin eturintamasta. Lähellä ei ollut yhtään selvää sotilaallista kohdetta.

Myös aseistetut kapinallisryhmät tappoivat ja haavoittivat satoja siviilejä tulittaessaan piiritettyjä Kefrayan ja Fouan kaupunkeja. Monta näistä hyökkäyksistä voidaan pitää rikoksena ihmisyyttä vastaan.

Pako on ainoa selviytymiskeino siviileille

Darayassa, al-Waerissa, Aleppon itäsoissa, Kefrayassa ja Fouassa tuhannet piirityksessä loukkuun jääneet ihmiset joutuivat lopulta lähtemään kodeistaan, kun Syyrian hallitus ja opposition joukot solmivat ”sovintosopimukset”.

”Viimeiset 10 päivää ennen evakuointia olivat painajaismaisia. Tulituksen määrästä teki selväksi sen, että hallitus halusi meidän lähtevän…”, Alepposta kotoisin olevaasianajaja kertoi.

Eräs mies, joka oli mukana neuvottelemassa ”sovintosopimuksesta” Darayanissa, kertoi Amnestylle:

”Hallitus tarjosi aselepoa tai sovintoa ja pyrki sitten pakottamaan meidät sopuun aseellisella painostuksella.”

Amnestyn tutkimus osittaa, etteivät asuinalueiden evakuoinnit ole kaikissa tapauksissa olleet siviilien turvallisuuden tai sotilaallisen välttämättömyyden kannalta oleellista. Ne rikkovat siis kansainvälisessä oikeudessa määriteltyä pakkosiirtojen kieltoa ja täyttävät sotarikosten tunnusmerkit.

Viimeisen vuoden aikana kansainvälisen yhteisön jäsenet, kuten EU ja Venäjä, ovat ilmoittaneet haluavansa avustaa Syyrian jälleenrakentamisessa. On kuitenkin epäselvää, miten Syyrian hallitus aikoo varmistaa sen, että kotinsa jättäneet ihmiset pystyvät palaamaan koteihinsa turvallisesti ja vapaaehtoisesti.

”Kansainvälinen yhteisö kääntää katseensa kohti Syyrian jälleenrakentamisenurakkaa. Samalla Amnesty vaatii, että yhteisön vaikutusvaltaiset jäsenet, kuten Kiina ja Venäjä, varmistava että rahallinen apu kunnioittaa ihmisten oikeutta palata koteihinsa turvallisesti ja vapaaehtoisesti”, Philip Luther sanoi.

Lisäksi Amnesty kehottaa valtioita tukemaan YK:n perustaman Syyrian sotarikoksia tutkivan komission työtä.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Kutsumuistutus: Saako Afganistaniin palauttaa? Keskustelutilaisuus ke 22.11. klo 8.3016.11.2017 11:40Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid sekä vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teit

Kutsu toimittajille: Saako Afganistaniin palauttaa?8.11.2017 10:59Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelu käydään englannin kielellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme