Amnesty tukee portugalilaisnuorten ilmastovalitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle
Amnesty International asettuu tukemaan portugalilaisnuorten ilmastovalitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Amnesty on osana ihmisoikeustoimijoiden koalitiota jättänyt sivuväliintulon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävään tapaukseen. Koalitio on toimittanut tuomioistuimelle oikeudellisia argumentteja siitä, että kansainvälinen oikeus kieltää valtioita loukkaamasta ihmisoikeuksia omien rajojensa ulkopuolella.
Portugalilaisnuoret haastoivat viime syksynä Euroopan valtiot, myös Suomen, oikeuteen ilmastotoimien laiminlyömisestä ja heidän ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta. Portugalilaisnuorten tapauksen eteneminen tuomioistuimessa voi viitoittaa tietä myös muille tärkeille ilmastovalituksille, joita perustellaan ihmisoikeuksilla.
”Ilmastokriisin vaikutukset eivät katso valtioiden rajoja. Suomen hallituksen laiminlyönnit ilmastotoimissa eivät välttämättä vielä näy vahvasti kotimaassa. Kaikkien hallitusten on kuitenkin kannettava kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva vastuunsa. Muuten ilmastokriisin hinta jää kokonaan lasten ja nuorten maksettavaksi, vaikka heitä tulisi suojella ja heidän tulevaisuutensa turvata. Siksi Amnesty on asettunut osoittamaan tukensa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Ihmisoikeustoimijoiden yhteinen kannanotto löytyy alta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ensimmäinen ilmastonmuutosta käsittelevä tapaus: Oikeuden ei tule pysähtyä valtioiden rajoille
6.5.2021
Ihmisoikeusjärjestöjen ja tutkijoiden koalitio on jättänyt sivuväliintulon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ensimmäisessä ilmastonmuutosta käsittelevässä tapauksessa Duarte Agostinho and others v. Portugal and others. Sivuväliintulossa pyritään osoittamaan, ettei oikeus tunne valtioiden rajoja ja korostetaan lasten erityistä suojeluntarvetta. Koalitio on toimittanut tuomioistuimelle oikeudellisia argumentteja siitä, että kansainvälinen oikeus kieltää valtioita loukkaamasta ihmisoikeuksia omien rajojensa ulkopuolella. Lisäksi on valtioiden vastuulla varmistaa, etteivät myöskään yritykset syyllisty loukkauksiin.
Koalitio katsoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulee ratkaista tapaukset, joita valittajat ovat nostaneet kuivuuden, lämpöaaltojen, tulipalojen ja muiden ilmastoon liittyvien haittojen perusteella ulkomaisia valtioita vastaan, jotka ovat sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja laiminlyöneet riittävät toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien pitää voida esittää vaatimuksia myös muille kuin kotimaidensa hallituksille.
Sivuväliintulossa todetaan, että valtioiden on suunniteltava ilmastopolitiikkansa lapsen etua suojelevalla tavalla ja huomioitava ilmastonmuutoksen suuremmat riskit lapsille. Lasten selviytymisen ja kehityksen suojelemiseksi valtioiden on toteutettava kunnianhimoisia toimia minimoidakseen ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset heihin.
Ilmastovalitus, johon koalitio on tehnyt sivuväliintulon, on kuuden portugalilaisnuoren alulle panema. He syyttävät 33 eurooppalaista valtiota ihmisoikeuksiensa, kuten oikeuden elämään, loukkaamisesta. Valituksen mukaan kyseiset maat eivät ole tehneet riittävästi rajoittaakseen kasvihuonekaasupäästöjä. Valituksessa mainittuja maita ovat Suomen lisäksi muut EU-jäsenvaltiot, sekä Norja, Venäjä, Turkki, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ukraina.
Koalitio nostaa esiin kolme syytä miksi tuomioistuimen tulee sallia ihmisten nostaa ilmastokanteita myös muita kuin omia kotivaltioitaan vastaan. Ensinnäkin, tämä on välttämätöntä Euroopan ihmisoikeussopimuksen tarkoituksen ja päämäärän toteuttamiseksi. Mikäli valituksia ei voitaisi tehdä, syntyisi aukko ihmisoikeuksien suojelussa ja oikeusturvassa.
Toiseksi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulee voida arvioida usean valtion ihmisoikeusvelvoitteita yhtä aikaa sen sijaan, että niitä arvioidaan vain yksittäin. Näin maat voidaan asettaa vastuuseen niiden aiheuttamasta haitasta.
Kolmanneksi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulisi ottaa huomioon, että kahdeksan YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovaa komiteaa sekä Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin ja Afrikan ihmisoikeuskomissio ovat kaikki todenneet, että valtioilla on velvollisuus olla aiheuttamatta ihmisoikeusloukkauksia omien rajojensa ulkopuolella. Valtiot eivät myöskään voi sallia yritysten ihmisoikeusloukkauksia toisissa maissa. Useat näistä ihmisoikeuselimistä ovat soveltaneet näitä velvoitteita nimenomaan ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksiin.
Koalition jäsenet ovat:
The Extraterritorial Obligations Consortium
Amnesty International
Center for Legal and Social Studies (CELS)
Center for Transnational Environmental Accountability (CTEA)
Economic and Social Rights Centre (Hakijamii)
FIAN International
Great Lakes Initiative for Human Rights and Development (GLIHD)
University of Antwerp Law and Development Research Group
Prof. Dr. Mark Gibney
Dr. Gamze Erdem Türkelli
Dr. Sara Seck
Prof. Dr. Sigrun Skogly
Dr. Nicolas Carrillo-Santarelli
Dr. Jernej Letnar Cernic
Tom Mulisa
Dr. Nicholas Orago
Prof. Dr. Wouter Vandenhole
Jingjing Zhang
Lue lisää koalition sivuväliintulosta: https://www.etoconsortium.org/en/news/news/first-climate-change-case-at-the-european-court-of-human-rights-justice-must-not-stop-at-borders-182/
Lue lisää portugalilaisnuorten ilmastokanteesta: https://youth4climatejustice.org/the-case/
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.