Amnesty vetoaa hallitukseen: "Älkää kääntäkö selkäänne pakolaisille"
Amnesty kommentoi Helsingin Sanomien uutista, jonka mukaan hallitus on hautaamassa ajatuksen pakolaiskiintiön nostamisesta.
Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoi:
”On todella huolestuttavaa, että hallitus saattaa olla viime hetkellä luopumassa ajatuksesta korottaa pakolaiskiintiötä.
”Kiintiön kautta Suomeen saapuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Tarkkaa valintaprosessia luotsaavat asiantuntevat viranomaiset, mukaanlukien Suomen suojelupoliisi. Pakolaiskiintiö on turvallinen, järkevä ja inhimillinen tapa auttaa hädässä olevia.
”Vetoan hallitukseen: älkää kääntäkö selkäänne pakolaisille, jotka ovat kipeästi avun ja suojelun tarpeessa. Suomi on oikeusvaltio, jonka perusarvoihin kuuluvat ihmisoikeudet ja lähimmäisestä välittäminen. Pakolaiskiintiötä nostamalla toimisimme näiden arvojemme mukaisesti.”
Yli 40 järjestöä ja yli 11 000 allekirjoittajaa on vedonnut sisäministeri Paula Risikkoon pakolaiskiintiön korottamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
milja.komulainen@amnesty.fi
Hietaniemenkatu 7A, FIN-00100 Helsinki
Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International Suomen osasto
niina.laajapuro@amnesty.fi
044 555 4911
Hietaniemenkatu 7A, FIN-00100 Helsinki
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.