Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta: Afganistaniin ei saa palauttaa ketään
Ali Reza Heidari ei ole koskaan asunut Afganistanissa. Hän on kasvanut Iranissa, jonne hänen vanhempansa muuttivat Afganistanista ennen hänen syntymäänsä. Vuonna 2015 hän tuli Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua. Nyt vuonna 2021 hän puhuu suomea, on kouluttautunut lähihoitajaksi ja saanut työpaikan omalta alaltaan. Häntä uhkaa kuitenkin käännytys Afganistaniin.
”Vaikka vanhempani ovat afganistanilaisia, niin aina kun kuulen puhuttavan Afganistanista ajatukseni menevät räjähdyksiin, turvattomuuteen ja epätoivoon”, Ali Reza Heidari sanoo.
“Turussa minulla on työpaikka ja ystäviä. On vaikea ymmärtää miksi Suomi haluaa lähettää minut maahan, jossa en ole koskaan edes käynyt.”
Alille ei ole myönnetty turvapaikkaa. Oleskelulupaa hän ei ole saanut, koska hänellä ei ole Afganistanin passia. Hakemisesta huolimatta hän ei myöskään ole saanut muukalaispassia, joka mahdollistaisi hänen tilanteessaan oleskeluluvan myöntämisen.
Amnesty Internationalin Suomen osasto on avannut vetoomuksen, jossa vaaditaan, ettei Alia tai ketään muutakaan palauteta Afganistaniin.
"Koko elämäni on täällä. Ei missään muualla.”
Afganistan ei ole turvallinen, eikä sinne tule palauttaa ketään. Alustavista rauhanneuvotteluista huolimatta maa on edelleen siviileille äärimmäisen vaarallinen. Jo vuosikymmeniä kestäneen konfliktin seurauksena afganistanilaiset ovat joutuneet ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Sadat tuhannet ihmiset ovat kuolleet, haavoittuneet tai joutuneet jättämään kotinsa. Afganistan on yksi maailman rauhattomimmista maista, jossa siviilit ovat suuressa vaarassa.
”Vaikka vetoamme tässä Alin puolesta, vetoomuksemme ulottuu kaikkiin Suomessa palautusuhan alla oleviin afganistanilaisiin. Afganistan ei ole turvallinen. Afganistaniin ei saa palauttaa ketään”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen sanoo.
“Alin tapauksessa käännytyspäätös tuntuu erityisen julmalta myös siksi, ettei hänellä ole Afganistanissa minkäänlaisia turvaverkkoja eikä Ali ole koskaan käynytkään siellä. Ilman turvaverkkoja Afganistanissa on hyvin vaikea elää. Maa on paitsi vaarallinen myös täysin vieras hänelle.”
“Koko elämäni on täällä Turussa, Suomessa. Ei missään muualla”, Ali tiivistää.
Haastattelupyynnöt: Vilma Vuorio 040 833 1532, vilma.vuorio@amnesty.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.