Amnesty: Vuosi Italian ja Libyan solmimasta siirtolaissopimuksesta – tuhannet ihmiset on vapautettava epätoivoisista oloista
”Vuosi sitten Italian hallitus teki muiden Euroopan maiden tukemana Libyan hallituksen kanssa epäilyttävän sopimuksen, jonka seurauksena tuhannet ovat jääneet jumiin epätoivoisiin oloihin. Ihmiset joutuvat kidutuksen, mielivaltaisten pidätysten ja kiristyksen uhreiksi käsittämättömissä olosuhteissa Libyan hallituksen ylläpitämissä pidätyskeskuksissa”, kertoo Iverna McGowan, Amnesty Internationalin Eurooppa-toimiston johtaja.
Helmikuun 2. päivänä vuonna 2017 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Italia tekee yhteistyötä Libyan armeijan ja rajavartioston kanssa ja estää niin siirtolaisia kuin pakolaisiakin pääsemästä Eurooppaan. Italian strategia, jonka Euroopan johtajat vahvistivat heti seuraavana päivänä ”Maltan julistuksessa”, on osa laajempaa eurooppalaista lähestymistapaa.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Italian hallitus ja EU ovat toimittaneet Libyan rannikkovartiostolle veneitä. Ne ovat myös kouluttaneet ja avustaneet rannikkovartiostoa partioimaan merellä ja kuljettamaan takaisin Libyaan kohti Eurooppaa purjehtivia epätoivoisia pakolaisia ja siirtolaisia. Vuoden 2017 aikana Libyan rannikkovartiosto pysäytti noin 20 000 ihmistä ja palautti heidät Libyan pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.
”Euroopan pitää kiireesti nostaa ihmisarvo siirtolaispolitiikkansa keskiöön. Vaikka erityisen aktiivinen rooli on Italialla, ovat kaikki Libyan rajavartioston kanssa yhteistyötä tehneet Euroopan hallitukset vastuussa laittomista vapaudenriistoista ja järkyttävistä ihmisoikeusloukkauksista, joita pidätyskeskuksissa tapahtuu”, sanoo Iverna McGowan.
Viime kuukausien aikana ”avustetun vapaaehtoisen paluun” ohjelmia on laajennettu ja vuonna 2017 Libyasta palautettiin kotimaahansa 19 370 siirtolaista. Samaan aikaan on toteutettu onnistuneesti pienempiä pilottiprojekteja, joiden avulla muutama sata pakolaista on sijoitettu Ranskaan ja Italiaan.
Ihmisten saaminen pois epäinhimillisistä pidätyskeskuksista on nyt tärkeintä. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla siirtolaisten järjestelmällinen evakuointi vapaaehtoisen paluuohjelman avulla. On oltava täysi varmuus siitä, että kotimaahansa palautettaville ihmisille taataan asianmukainen menettely eivätkä he joudu palattuaan ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Lisäksi on otettava käyttöön kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten enemmän uudelleensijoittamisia ja humanitaarisia viisumeita.
”Ihmiset ympäri maailmaa ovat järkyttyneet pakolaisten ja siirtolaisten kauhistuttavasta tilanteesta Libyassa. Vastauksena tähän ovat Euroopan valtiot keksineet hätäratkaisuksi evakuoinnit, mutta ilman takeita siitä, että takaisin lähteneet ihmiset voivat aloittaa elämänsä turvallisesti alusta. Vaadimme Euroopan johtajia varmistamaan turvallisen paluun sekä priorisoimaan työssään uudelleensijoituspaikkojen ja humanitaaristen viisumien myöntämisen ihmisille, jotka ovat äärimmäisessä hädässä”, sanoo Iverna McGowan.
Amnesty International vaatii Euroopan valtioita yhteistyöhön Libyan hallinnon kanssa myös pakolaisten ja siirtolaisten mielivaltaisten ja määrittelemättämöksi ajaksi tehtävienpidätysten lopettamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Libya tunnustaa muodollisesti YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja sen täyden mandaatin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara Manelius
Viestintäpäällikkö
saara.manelius@amnesty.fi
045 6352883
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.