Amnestyn Kynttiläpalkinto myönnetään terveydenhuollon ammattilaisille – “poikkeuksellinen kuormitus tulisi kompensoida myös rahallisesti”
”Kynttiläpalkinnolla haluamme kiittää kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat puolustaneet meidän oikeuttamme elämään ja terveyteen. Pelkkä kiitos ei riitä. Meillä kaikilla on vastuu huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstön oikeudet eivät jää koronapandemian jalkoihin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
“He ovat tehneet suuren työn vaikeissa oloissa suojellakseen meitä. Nyt on meidän muiden vuoro.”
Kynttiläpalkinto osoitetaan tänä vuonna laitoshuoltajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, lääkäreille ja kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat pandemian myötä joutuneet työssään pitkittyneen kuormituksen kohteeksi.
Koronapandemian ensimmäisessä aallossa lähes tuhat terveydenhuollon työntekijää sai tartunnan Suomessa. Kuolemilta onneksi vältyttiin. Valmiuslain nojalla terveydenhuollon työntekijöiden lomia voitiin jäädyttää, irtisanomisaikaa pidentää ja heidät voitiin siirtää toisiin tehtäviin. Monet joutuivat lyhyessä ajassa perehtymään uusiin vaativiin tehtäviin työn ohella. Paikoittain kuormitus on ollut kohtuutonta. Pandemian jälkeen edessä ovat ruuhkautuneet jonot kiireettömän terveydenhuollon puolella.
Tehyn teettämä kysely kertoo, että liki puolet vastaajista suunnittelee alanvaihtoa. Peräti 88 prosenttia vastaajista oli miettinyt alan vaihtamista. Vain 23 prosenttia uskoi jaksavansa sotealalla työuransa loppuun asti. Sairaanhoitajaliiton COVID-19-kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kertoi olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen.
”Pandemia jatkuu edelleen. Suomessa tarvitaan konkreettisia tekoja terveydenhuollon työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi ja työturvallisuuden takaamiseksi. Poikkeuksellinen kuormitus ja riskialtis työ pandemian aikana tulisi myös kompensoida rahallisesti”, Johansson jatkaa.
“Suomen valmiuslakiin perustuva pakkotyömalli pandemiatilanteissa on poikkeuksellinen maailmassa ja kiistatta hoitohenkilöstöä alistava. Meillä hoitajat on voitu lain nojalla pakottaa työhön. Heille ei myöskään ole korvattu valmiuslain haittoja ja joustamista poikkeusoloissa. Sen sijaan Pohjoismaissa ja laajasti muualla Euroopassa hoitajat ovat saaneet tuntuviakin koronakorvauksia. Vetoan hallitukseen ja työnantajiin, että hoitajien riittävä määrä on varmistettava palkitsemalla, ei pakottamalla ja oikeuksia rajoittaen”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
"Lääkäritkin ovat venyneet pandemian aikana, mutta hienosti työstä on edelleen selvitty. Huolta on esiintynyt esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien lääkärien työsuojelusta. Kasvanut hoitovelka on iso tulevien vuosien haaste. Tärkeää on, että mahdollisimman suuri osa kansalaisista ottaa tulossa olevan koronarokotteen. Amnestyn palkinto on tervetullut tunnustus kaikille terveydenhuollon työntekijöille", toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
Amnestyn Suomen osasto on jakanut Kynttiläpalkinnon vuodesta 2002 alkaen. Palkinto myönnetään sellaiselle suomalaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt ihmisoikeuksia. Viimeksi se myönnettiin Global Clinicille vuonna 2017. Aiemmin palkinto on myönnetty muun muassa Kyyjärven asukkaille ja PMMP:lle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiTietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.