Amnestyn tutkimus: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei torjuta riittävästi – kuntapäättäjät toivovat velvoittavaa lakia
Kuntapäättäjät kaipaavat suositusten rinnalle lainsäädännön velvoittavuutta naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn ja tukipalveluiden järjestämiseen Suomessa. Amnestyn Suomen osasto julkaisee kuntia koskevan seurantatutkimuksen Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.
Amnesty Internationalin Suomen osasto julkaisee 19.3. tuoreen Onko reitti selvä? Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen kunnissa -seurantatutkimuksen. Haastatelluissa kunnissa parantamisen varaa oli niin väkivallan ennaltaehkäisyssä kuin auttamisen rakenteissa. Valtakunnallisia Tunnista, turvaa ja toimi -suosituksia noudatetaan vaihtelevasti ja niiden toteutuminen on heikkoa.
Haastatellut kuntapäättäjät ja väkivaltatyöntekijät suhtautuivat positiivisesti lakiin, jonka myötä suositukset muuttuisivat velvoitteiksi. Lainsäädäntö selkeyttäisi kuntien, maakuntien ja valtion vastuita väkivaltatyössä.
”On selvää, että tarvitaan valtiollisia toimia, kuten lainsäädäntöä. Tällä hetkellä väkivaltatyötä koskeva lainsäädäntö on hajanainen. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus myös ilman lakia varmistaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen on riittävät resurssit ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet näkyvät kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmissa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Pia Puu Oksanen.
Niin Amnestyn kuin sosiaali- ja terveysministeriön kuntatutkimukset osoittavat, että kunnissa, joissa on poliittisilla päätöksillä hyväksyttyjä väkivallan vastaisia ohjelmia, on myös toimivia rakenteita yhteistyölle. Kunnissa, joissa on toimivat yhteistyörakenteet, on myös muita useammin suunniteltuja palvelupolkuja ja väkivallan torjumiselle on asetettu tavoitteet.
”Kuntien työntekijät ja järjestötoimijat saavat yhteisesti sovituista rakenteista selkänojan, johon nojata eri palveluiden kanssa. Tärkein asia on tietenkin rakenteista seuraava ihmisoikeusvaikutus, lopulta niistä hyötyy eniten väkivaltaa kokenut nainen tai tyttö. Lainsäädäntö antaisi kipeästi kaivatut pysyvät ja vahvat rakenteet myös kunnille”, Oksanen kuvaa.
"Väkivaltaa torjutaan tehokkaasti vain silloin, kun kaikki osallistuvat talkoisiin. Tavoitteen toteutumista on tuettava asenteiden, toimintamallien, resurssien ja lainsäädännön tasoilla päätöksenteossa ja väkivaltatyössä", toteaa seurantatutkimuksen toteuttanut tutkija Satu Lidman.
Koronan jälkeen palvelujärjestelmä joutuu koville
Naisiin kohdistuvan väkivallan tukitoimien varmistaminen on erityisen ajankohtaista koronapandemian ja poikkeusolojen lisättyä väkivallantekoja. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto kertoi, että vuonna 2020 lähisuhdeväkivaltaan haettiin ennätysmäärä apua. Nollalinjaan soitettujen puheluiden määrä kasvoi vuonna 2020 noin 31 prosenttia, eikä kaikkiin pystytty vastaamaan. Puhelinpalvelun rinnalle avattiin chat-palvelu.
”Palvelujärjestelmä tulee olemaan kovilla pandemian aikana hoitamatta jääneistä väkivaltatapauksista. On valtakunnallinen ja paikallinen kysymys, kuinka väkivaltaa kokeneet kohdataan koronan jälkeisessä ajassa ja miten resurssit tähän järjestetään”, Amnestyn Pia Puu Oksanen sanoo.
Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio julkaisee myös Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä järjestöjen yhteisen vetoomuksen, jossa peräänkuulutetaan poliittista tahtotilaa ja rakenteita naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön kunnissa. Vetoomus löytyy julkaisun jälkeen täältä.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus. Suomessa joka kolmas nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Suomi on sitoutunut vuonna 2015 voimaan astuneen Istanbulin sopimuksen velvoitteisiin.
Seurantatutkimus on jatkoa vuonna 2004 aloitetulle kuntatutkimusten sarjalle, joista viimeisin julkaistiin vuonna 2017.
Nyt julkaistun Onko reitti selvä? Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen kunnissa -seurantatutkimuksen laati tutkija Satu Lidman yhteistyössä Amnestyn asiantuntijoiden kanssa. Seurantatutkimukseen haastateltiin kuntapäättäjiä ja väkivaltatyön asiantuntijoita viidessä kunnassa (Helsinki, Jyväskylä, Lappeenranta, Maalahti, Tornio). Niiden tilannetta selvitettiin myös aiemmassa kuntatutkimuksessa. Tiivistelmän nyt julkaistusta tutkimuksesta löydät täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnestyn vuosiraportti: Korona heikensi ihmisoikeustilannetta vuonna 2020 – Suomen kompastuskivenä sosiaaliturva, pakolaisten kohtelu ja naisiin kohdistuva väkivalta7.4.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Amnesty International julkaisee tänään 7.4. maailman ihmisoikeustilannetta vuonna 2020 tarkastelevan vuosiraporttinsa. Suomen ihmisoikeustilanteesta esille nousee naisiin kohdistuva väkivalta, riittämätön perusturva sekä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen vaikeus, joka loukkaa lapsen oikeuksia.
Agnès Callamard aloittaa Amnestyn uutena pääsihteerinä29.3.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Pitkän uran ihmisoikeuksien parissa tehnyt ranskalainen Agnès Callamard on nimitetty Amnesty Internationalin pääsihteeriksi. Hän aloittaa työnsä maanantaina 29.3.2021.
Maanpaossa elävät uiguurivanhemmat erossa lapsistaan: “Lapseni ovat Kiinan hallituksen käsissä”19.3.2021 06:00:00 EET | Tiedote
Kiinan säälimätön sortokampanja Xinjiangissa on ajanut uiguuriperheet mahdottomaan tilanteeseen. Kiinaan jääneiden lasten ei anneta lähteä maasta vanhempiensa luo, mutta ulkomailla asuvat vanhemmat eivät voi myöskään palata kotimaahansa huolehtimaan heistä, sillä he ovat vaarassa joutua niin kutsutuille uudelleenkoulutusleireille.
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut koronaan maailmanlaajuisesti5.3.2021 02:01:00 EET | Tiedote
Terveydenhuollon työntekijöistä jo yli 17 000 on menehtynyt koronavirukseen. Amnesty vaatii globaalin rokotteiden jakelutahdin pikaista tehostamista ja terveydenhuollon henkilöstön priorisoimista rokotuksissa.
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta: Afganistaniin ei saa palauttaa ketään15.2.2021 16:04:08 EET | Tiedote
Turkulainen Ali Reza Heidari puhuu sujuvaa suomea. Hänellä on lähihoitajan tutkinto ja hän oli saanut vakituisen työpaikan. Hän on kuitenkin vaarassa joutua pakkopalautetuksi Afganistaniin. Amnesty Internationalin Suomen osasto on avannut vetoomuksen, ettei häntä tai ketään muutakaan palauteta Afganistaniin.
Mielenosoittajia kiduttaneita ja pahoinpidelleitä poliiseja vastaan ei ole aloitettu yhtäkään rikostutkintaa Valko-Venäjällä27.1.2021 02:01:00 EET | Tiedote
Poliisien väärinkäytöksistä on tehty Valko-Venäjällä yli 900 valitusta, mutta yhtään rikostutkintaa ei ole aloitettu. Rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan on käynnistetty satoja tutkintoja. Useita heistä on kidutettu tai pahoinpidelty mielenosoitusten tai pidätysten yhteydessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme