Amnesty International

Amnestyn tutkimus raiskauksista Pohjoismaissa: Rikosprosessit piittaamattomia ja lait vanhentuneita

Jaa

Amnesty International julkaisee tutkimuksen raiskauksista ja rikosprosesseista Pohjoismaissa. Tasa-arvosta tunnetuissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa raiskaustilastot ovat karua luettavaa ja rankaisemattomuus on yleistä. Taustalla vaikuttavat muun muassa puutteellinen lainsäädäntö ja raiskausmyytit. Tutkimusta varten kussakin maassa on haastateltu raiskauksesta selviytyneitä sekä viranomaisia. Tanskassa ja Suomessa on lisäksi analysoitu viranomaisratkaisuja.

Keskiviikkona julkaistava Amnesty Internationalin Time for Change: Justice for rape survivors in the Nordic countries -tutkimus kertoo, että Pohjoismaissa oikeusjärjestelmä pettää seksuaalista väkivaltaa kohdanneetliian usein ja raiskaustilastot ovat häkellyttävän korkeat niin Tanskassa, Suomessa, Norjassa kuin Ruotsissa. Suomea koskeva tutkimusosio Oikeuksien arpapeli: Naisiin kohdistuvat raiskausrikokset ja uhrin oikeuksien toteutuminen Suomessa julkaistiin maaliskuun alussa. Myös Tanskaa koskeva tutkimusosuus julkaistiin maaliskuussa. Time for Change on seurantatutkimus vuonna 2008 julkaistulle Case Closed: Rape and human rightsin the Nordic countries -tutkimukselle.

Vaikka tilanne ei ole yhtenäinen kaikissa neljässä Pohjoismaassa, maiden oikeusjärjestelmissä on samankaltaisuuksia siinä, kuinka ne sivuuttavat, kiistävät ja hiljaisesti hyväksyvät naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan.

Moni raiskaaja ei saa tuomiota tekemästään rikoksesta, jolloin oikeus toteutuu uhrien kohdalla liian harvoin. Pohjoismaissa rankaisemattomuuteen vaikuttavat puutteellinen lainsäädäntö, stereotypiat ja haitalliset raiskausmyytit.

“Leimaantumisen pelko ja epäluottamus oikeusjärjestelmään johtavat siihen, että naiset ja tytöt eivät ilmoita viranomaisille kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta – ja he jotka siitä kertovat, joutuvat toistuvasti pettymään piittaamattomiin ja ennakko-oletuksiin perustuviin rikosprosesseihin ja vanhentuneisiin lakeihin”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo.

Suostumusperustainen laki olisi ensimmäinen askel naisten suojelemiseksi raiskaukselta

Suomessa, Tanskassa ja Norjassa raiskausta ei määritellä suostumuksen puutteen perusteella, toisin kuin Ruotsissa. Raiskauksen määritelmä perustuu sen sijaan teossa käytettyyn väkivaltaan tai uhrin kyvyttömyyteen vastustaa tekoa esimerkiksi unen tai päihtymystilan takia.

Olettamus, että uhri on antanut suostumuksensa, mikäli ei ole vastustanut, on ongelmallinen. Asiantuntijat ovat todenneet, että lamaantuminen on yleinen psykologinen ja fysiologinen reaktio seksuaalista väkivaltaa kohdatessa.

Myös kansainväliset ihmisoikeusstandardit, kuten Istanbulin sopimus, edellyttävät suostumusperustaista lakia. Kaikki Pohjoismaat ovat ratifioineet Istanbulin sopimuksen.

Suomessa vain kolmasosa ilmoitetuista raiskausrikoksista päätyi oikeuskäsittelyyn

Suomessa tehtyjen rikosuhritutkimusten mukaan noin 50 000 naista joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan uhriksi. Suurin osa näistä rikoksista ei koskaan tule poliisin tietoon. Vuonna 2017 poliisi kirjasi 1245 epäiltyä raiskausta, joista vain yksi kolmasosa päätyi oikeuskäsittelyyn. Langettava tuomio annettiin 209 raiskauksesta.

Tutkimukseen haastatellut uhrit kuvailivat rikosprosesseja – lopputuloksesta riippumatta – stressaaviksi, pelottaviksi ja leimaaviksi.

Suomessa Suostumus2018-kansalaisaloite keräsi yli 55 000 allekirjoitusta ja etenee tulevan eduskunnan käsiteltäväksi. Myös oikeusministeriö on laatimassa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta, joka vahvistaisi suostumuksen merkitystä. Eduskunta on vahvistanut toimeksiannon.

Norjassa raiskausmyytit vaikuttavat viranomaistyöhön

Haitallisten raiskausmyyttien takia Norjassa monet raiskausten uhrit kokevat vaikeaksi ilmoittaa rikoksesta poliisille tai hakea lääkärin apua, ja harva ilmoittaa raiskauksesta poliiseille. Ilmoittaneilla taas on edessään pitkä ja usein puutteellinen oikeusprosessi. Sukupuolistereotypiat ja raiskausmyytit vaikuttavat myös siihen, kuinka raiskausrikoksia käsitellään oikeudenkäynneissä.

Stereotypioihin perustuvat asenteet voivat johtaa rikoksen vähättelyyn. Esimerkiksi yksi tutkimukseen haastateltu syyttäjä totesi: “Minulla on ollut paljon opiskelijatapauksia. Kunnollisia, nuoria miehiä, jotka ovat tehneet jotain typerää. Ei ole helppoa tuomita opiskelijaa, joka on tullut kaupunkiin hankkimaan hyvän koulutuksen ja käyttäytyy oikeusistunnossa hyvin. Hän oli humalassa ja kiimainen ja teki jotain typerää.”

Amnesty Internationalin haastattelemat raiskauksesta selviytyneet kuitenkin kertoivat, että poliisien haastattelut olivat korkeatasoisia. Haastattelijat ovat koulutuksen saaneita asiantuntijoita.

Ruotsissa vain 6 % epäillyistä raiskausrikoksista johti syytteeseen

Ruotsi hyväksyi suostumusperustaisen raiskauslain vuonna 2018. Lainmuutos on tärkeä askel, vaikka vielä on liian aikaista arvioida, millainen lain vaikutus on.

Suostumusperustainen laki ei kuitenkaan vielä riitä.

Ruotsissa huomio olisi nyt keskitettävä oikeusjärjestelmään, ja erityisesti poliisin tapaan käsitellä raiskaustapauksia. Eri viranomaisten edustajat korostivat haastatteluissa, että seksuaalirikoksia tutkittaessa hyviä käytäntöjä sovellettiin epäjohdonmukaisesti, mikä johti tulosten viivästymiseen. Raiskausuhrit kertoivat taas, että kuulusteluiden toteuttamisessa oli kohtuuttomia viivästymiä, vaikka epäilty oli tunnistettu ja poliisin tiedossa.

“Jos kaikki olisi tehty kunnolla alusta asti, olisin saanut oikeutta tähän päivään mennessä. Kaikki ne toiveet oikeudesta ja hyvityksestä, ja lopulta - ei mitään. Koko juttu oli vain yksi poliisiraportti”, kuvaili yksi haastatelluista selviytyjistä.

Korkeista raiskaustilastoista huolimatta hyvin harva tapaus johtaa syytteeseen – vuonna 2017 syyte nostettiin vain 6 prosentissa poliisille ilmoitetuista raiskaustapauksista. Alhaiset luvut niin syytteissä kuin tuomioissa syövät uskoa oikeuslaitokseen.

Tanskassa arviolta 24 000 raiskaustapausta ja vain 94 tuomiota

Niin ikään Tanskassa vain harva ilmoittaa raiskauksesta poliisille ja ilmoittaneiden on vaikea saada asiaansa käsittelyyn tai saada rikokselle tuomiota.

Vuonna 2017 peräti 24 000 naista tuli raiskatuksi tai oli raiskausyrityksen kohteena. Näistä tapauksista vain 890 ilmoitettiin poliisille, ilmoitetuista 535 johti syytteeseen ja vain 94 tapausta toi tekijälle tuomion.

Amnesty International julkaisi maaliskuussa Tanskaa koskevan tutkimusosuuden, minkä jälkeen maan pääministeri ilmoitti, että hänen hallituksensa tukee suostumusperustaista raiskauslainsäädäntöä. Lakimuutoksesta on tarkoitus käydä keskustelu parlamentissa tällä viikolla.

“Raiskauslainsäädännön muuttaminen Pohjoismaissa on keskeinen askel kohti asenteiden muuttamista ja oikeudenmukaisuutta, mutta se ei vielä riitä institutionaalisen ja sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi”, Kumi Naidoo sanoo.

“Viranomaisten on ryhdyttävä toimiin raiskausmyyttien ja sukupuolistereotypioiden purkamiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Ammattilaisten, jotka työskentelevät raiskauksesta selvinneiden kanssa tulee saada riittävää ja jatkuvaa koulutusta. Tarvitaan laveampaa seksuaalikasvatusta ja tietoisuuden lisäämistä nuoresta iästä lähtien.”

Time for Change: Justice for rape survivors in the Nordic countries -tutkimuksen julkaisutilaisuus järjestetään keskiviikkona 3.4.2019 Tukholmassa. Tilaisuudessa paikalla on Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo, edustajia Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen Amnestyn osastoista sekä tutkimukseen haastateltuja selviytyjiä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Muistutuskutsu medialle: EU-maat keskustelevat Välimerestä – Lääkärit Ilman Rajoja ja Amnesty kertovat tilanteesta maanantaina 7.10.4.10.2019 09:40:53 EESTKutsu

EU-jäsenmaiden sisäministerit kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen 7.-8. lokakuuta. Näiden päivien aikana ministerit keskustelevat muun muassa Maltan kokouksessa sovitusta järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia jaetaan eri EU-maihin. Maltalla pieni joukko jäsenmaita pääsi alustavaan sopimukseen väliaikaisesta järjestelystä, johon nyt kutsutaan muita jäsenmaita mukaan. Puheenjohtajamaana Suomi on näissä neuvotteluissa avainasemassa. Mutta mitä seurauksia järjestelystä on siirtolaisille ja miten se vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaan Euroopassa? Millaisia ratkaisuja EU:n kannattaisi tehdä, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat? Entä mitä meripelastustilanteissa todella tapahtuu? Amnesty ja Lääkärit Ilman Rajoja tarjoavat toimittajille ajankohtaista tietoa Välimeren pelastusoperaatioista ja mahdollisuuden keskustella väliaikaisesta järjestelystä ihmisoikeusnäkökulmasta. Keskustelutilaisuus järjestetään Amnestyn toimistolla Etu-Töölössä maanantaina 7. lo

Kutsu: EU-maat keskustelevat Välimerestä – Lääkärit Ilman Rajoja ja Amnesty kertovat tilanteesta maanantaina 7.10.30.9.2019 10:32:40 EESTKutsu

EU-jäsenmaiden sisäministerit kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen 7.-8. lokakuuta. Näiden päivien aikana ministerit keskustelevat muun muassa Maltan kokouksessa sovitusta järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia jaetaan eri EU-maihin. Maltalla pieni joukko jäsenmaita pääsi alustavaan sopimukseen väliaikaisesta järjestelystä, johon nyt kutsutaan muita jäsenmaita mukaan. Puheenjohtajamaana Suomi on näissä neuvotteluissa avainasemassa. Mutta mitä seurauksia järjestelystä on siirtolaisille ja miten se vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaan Euroopassa? Millaisia ratkaisuja EU:n kannattaisi tehdä, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat? Entä mitä meripelastustilanteissa todella tapahtuu? Amnesty ja Lääkärit Ilman Rajoja tarjoavat toimittajille ajankohtaista tietoa Välimeren pelastusoperaatioista ja mahdollisuuden keskustella väliaikaisesta järjestelystä ihmisoikeusnäkökulmasta. Keskustelutilaisuus järjestetään Amnestyn toimistolla Etu-Töölössä maanantaina 7. lo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme