Helsingin yliopisto

An­ka­ra it­se­kriit­ti­syys ja matala tunnetila ovat yh­tey­des­sä eri­tyi­ses­ti heik­koon toi­min­ta­ky­kyyn

Jaa
Masennuksen hoidossa olisi hyödyllistä keskittää huomio oireiden lukumäärän lisäksi myös keskeisimpiin yksittäisiin masennusoireisiin, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Masennuksen vaikeusastetta on tutkimuksissa tarkasteltu pääasiassa oireiden lukumäärän perusteella. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella kuitenkin tiedetään, että yksittäisten masennusoireiden riskitekijät ovat erilaisia ja että eri oireet ennustavat erilaista lopputulemaa.

– Onkin mahdollista, että oirevariaation ymmärtäminen on avainasemassa masennuksen ymmärtämisessä, sanoo psykologi Regina García Velázquez, jokaväitöstutkimuksessaan tarkasteli yksittäisten masennusoireiden ja vakavan toimintakyvyn menetyksen yhteyttä väestötasolla.

Tutkimusaineisto koostui kahdesta laajasta yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta.

Tulosten mukaan masennusoireiden lukumäärä ennusti vakavaa toimintakyvyn menetystä lähes yhtä hyvin kuin yksittäiset masennusoireet. Yksittäisten masennusoireiden tarkastelu paljasti kuitenkin, että varsinkin kognitiiviset ja affektiiviset masennusoireet – masentunut mieliala, mielihyvän menetys, itsekriittisyys, keskittymisvaikeudet ja itsetuhoajatukset – olivat johdonmukaisesti yhteydessä heikkoon toimintakykyyn.

Keski-ikäisillä masentunut mieliala, itsekriittisyys ja keskittymisvaikeudet olivat vahvemmin yhteydessä toimintakyvyn menetykseen kuin nuorilla aikuisilla tai iäkkäillä.

– Näistä oireista itsekriittisyys nousi merkittävimpään asemaan, sillä se oli systemaattisesti yhteydessä paitsi toimintakykyyn myös muihin masennusoireisiin. Nykyisten löydösten perusteella myötätuntoisen asennoitumisen opetteleminen itseä kohtaan voisi siten suojata masennuksen kehittymiseltä ja masennukseen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä, García Velázquez toteaa.

Regina García Velázquez väittelee 16.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Symptom-level analysis of depression and functional impairment: Evidence from population-based studies.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Vastaväittäjänä on professori Peter de Jonge, Groningenin Yliopisto, ja kustoksena on professori Markus Jokela. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305598


Väittelijän yhteystiedot:
regina.garciavelazquez@helsinki.fi

**************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye