Helsingin yliopisto

Anneli Pauli Ilmakehätieteiden keskus INARin työelämäprofessoriksi

Jaa

Anneli Pauli aloitti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.3.2019.

Anneli Pauli aloitti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.3.2019. Kuva: Anu Vallinkoski
Anneli Pauli aloitti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.3.2019. Kuva: Anu Vallinkoski

Ilmakehätieteiden keskus INAR on Helsingin yliopiston alainen monitieteinen tutkimuskeskus. Se tekee ilmakehä- ja ympäristötutkimusta molekyylitasolta aina laajoihin globaaleihin ongelmiin asti.

Anneli Pauli on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt muun muassa metsäteollisuuden jätevesien biologiseen puhdistamiseen sekä Itämeren hiilen ja hapen kiertoon. Ilmakehätutkimukseen hän on paneutunut työurallaan tiede-, innovaatio- ja yliopistopolitiikan johtotehtävissä.

Viime keväänä Pauli jäi eläkkeelle Euroopan komissiosta. Hän työskenteli siellä muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana. Hän on ollut myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorina, Suomen Akatemiassa ylijohtajana ja pääsihteerinä sekä Tiedekeskus Heurekan johtajana. Hän on myös Aalto-yliopiston kunniatohtori ja dosentti.

Paulin työelämäprofessuurin alana on globaalit suuret haasteet.

– Pauli nimitettiin tehtävään, koska hän on erittäin pätevä ja pystyvä sekä kansainvälisesti näkyvä. Hän tuo mukanaan INARiin laajan kokemuksensa ja täydentää keskuksen verkostoa kansainvälisessä tieteessä ja tiedepolitiikassa. Toivomme Paulin auttavan INARia suurten hankkeidemme kuten SMEAR-tutkimusasemaverkoston laajentamisessa, INARin johtaja, akateemikko Markku Kulmala sanoo.

Työelämäprofessorina Pauli aikoo edistää INARin yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten säätiöiden ja muiden rahoittajien kanssa sekä lujittaa keskuksen yhteyksiä ulkomaalaisiin kumppaneihin etenkin Kiinaan ja Venäjään.

– Kiinassa syntyy suuri osa maailman päästöistä. Emme suinkaan täällä lännessä ole syyttömiä, sillä me olemme ulkoistaneet kulutuksemme päästöt Aasian maille kuten Kiinalle, Intialle ja Bangladeshille. Aasiasta on nyt liian vähän dataa ilmakehän ja ympäristön muutoksista. Tutkittu tieto auttaa kohdentamaan oikein toimia, joilla hillitään ilmastonmuutosta, Pauli perustelee.

Työelämäprofessuuri on osa-aikainen ja se kestää neljä vuotta.

Lisätiedot:

Akateemikko, professori Markku Kulmala, puh. 040 596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi

Työelämäprofessori Anneli Pauli, puh. 040 901 5330, anneli.pauli@helsinki.fi 

Avainsanat

Kuvat

Anneli Pauli aloitti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.3.2019. Kuva: Anu Vallinkoski
Anneli Pauli aloitti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.3.2019. Kuva: Anu Vallinkoski
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin12.6.2019 15:00:07 EESTTiedote

Vaikka ihmisillä on taipumus arvioida terveyteensä liittyviä riskejä optimistisesti, ihmisten arviot omista riskeistään heijastelevat myös todellisia riskitekijöitä. Esimerkiksi he, joiden perheessä on sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta, syöpää tai masennusta, kokevat oman riskinsä sairastua kyseiseen tautiin keskimäärin suuremmaksi kuin muut. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Levänluhdan kalmiston mysteeri aukeaa pala palalta monitieteisen tutkimuksen avulla11.6.2019 12:00:14 EESTTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta. Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa. Strontiumisotooppianalyysi taas osoittaa, että nämä ihmiset olivat kasvaneet alueella. Se sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme