Anturit lauteisiin, laudeliina persiin alle ja tonttu hupattamaan
Seiniin ja lauteiden alle asennettaviin antureihin pohjautuva turvasauna-järjestelmä palkittiin 1 500 euron palkinnolla. Tuomaristo luonnehti ideaa kolmikosta ainoaksi, joka olisi teknisesti jo nyt toteutettavissa. Lisäksi kilpakumppaneihin verrattuna turvasaunan osaset ovat myös helposti asennettavissa ja edustavat edullisempaa tekniikkaa kuin vaikkapa älykkään laudeliinan älykangas.
”Saunojan ei tarvitsisi tehdä muutoksia saunomistottumuksiinsa. Turvasauna antureineen mahdollistaisi reagoinnin jo mahdollisen sairauskohtauksen lähestyessä”, selittää idean kehittäjä Jarmo Tuppurainen.
”Suomalainen kaurakin menestyy, miksei pellava”
Idea älykkäästä laudeliinasta syntyi, kun Kari Lintunen pohti omia yli kahdeksankymppisiä vanhempiaan, jotka saunovat paljon. Älykankaasta tehty laudeliina mittaa suoraan iholta saunojan liikkeitä ja elintoimintoja. Samalla se kerää saunojasta monenlaista dataa, jota voisi linkittää esimerkiksi mobiilisovellukseen.
”Turvallisuuden kohentamisen lisäksi älykkään laudeliinan keräämän datan avulla saisi todisteita saunomisen terveysvaikutuksista. Lisäksi saunoja voisi käyttää tietoja oman terveydentilansa tarkkailuun”, Lintunen sanoo.
Tuomariston mukaan laudeliina on innovatiivinen ja luova idea, mutta osa teknisistä ratkaisuista on vielä tänä päivänä utopiaa. Raati palkitsi idean 1 500 eurolla.
Sympaattinen tonttu
1000 euron palkinnon sai saunojaa neuvova saunatonttu. Saunatonttu varoittaa ääneen erilaisista vaaranpaikoista ja antaa myös ennakoivia ohjeita.
”Tonttu olisi sympaattinen, humoristinen hahmo, joka ei aiheuttaisi samanlaista reaktiota kuin vaikkapa jokin robotti”, uskoo Saunatontun kehittäjä Tiina Hokkanen.
Myös tuomaristo pohti arviossaan, että sympaattinen tonttu olisi miellyttävä lähestymistapa vaaranpaikkojen kartoittamiseen. Toisaalta nurkassa hupattava tonttu saattaisi ärsyttää saunojaa.
Ideahaku oli osa valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanketta. Kilpailussa haettiin alustavaa ajatusta siitä, miten kodista saisi turvallisemman paikan. Kilpailun tavoite koski ensisijaisesti saunaa, mutta toteutukset on hyvä voida liittää kodin muihin turvaratkaisuihin.
Kilpailussa saatiin 46 ideaa, jotka vaihtelivat alustavasta ideasta lähes valmiiseen toteutukseen. Raati pisteytti nämä, ja joukosta erottui selkeästi kolme kilpailijaa. Näiden ideoiden katsottiin täydentävän toisiaan siten, että raati päätti yhden pääpalkinnon sijaan jakaa kolme kunniamainintaa. Raadin toimintaa koordinoi FA:n johtava asiantuntija Petri Mero, ja sen puheenjohtajana toimi Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Tuomaristoon kuuluivat Arto Heinonen Folksamista, Timo Harvia Kiuasvalmistaja Harviasta, Lasse Viinikka Saunaseurasta, Jaana Leikas VTT:stä ja Marco Keto kiuasvalmistaja TylöHelosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
+358 20 793 4229Petri MeroJohtava asiantuntija, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4232petri.mero@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme