HUS

Apgarin pisteet kertovat vastasyntyneen neurologisesta ennusteesta veren happamuutta paremmin

Jaa
Vastasyntyneen voinnin arviointi kehittyy, mutta lievemmänkin neurologisen sairastavuuden riskin arviointiin tarvitaan vielä tarkempia työkaluja.

Täysiaikaisten vastasyntyneiden happo-emästasapainon yhteyttä myöhempään neurologiseen sairastavuuteen on tutkittu hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista on tehty keskosina syntyneillä, jotka jo kuuluvat riskiryhmään.

”Riskitekijöiden tuntemus auttaa antamaan oikeanlaista tietoa perheille ja kehittämään varhaista tukea”, sanoo osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSin Vastasyntyneiden teho-osastolta.

HUSissa lastenneurologiksi erikoistuva LL Elina Leinonen tutki väitöskirjan osatyössään, ennustavatko vastasyntyneiltä otettavan napaverinäytteen pH- ja emäsarvot neurologista sairastavuutta neljän vuoden iässä.

Tutkimuksessa oli mukana yli 84 000 vuosina 2005–2011 HUS-alueella täysiaikaisena syntynyttä suomalaista lasta. Napaveren alhainen pH (< 7.00) ja emäsarvo (< -16.00) olivat yhteydessä lapsikuolleisuuteen, mutta eivät pitkän aikavälin neurologiseen sairastavuuteen, kuten CP-vammaan, epilepsiaan tai aisti- tai kehitysvammaan.

”Yllättävää oli, että vastasyntyneen napaverinäytteen happo-emäsarvo ennusti huonosti pitkän aikavälin neurologista sairastavuutta. Nämä muuttujat saattavat kuitenkin olla hyödyllisiä arvioitaessa lapsikuolleisuuden riskiä”, Leinonen kertoo.

Apgar-pisteet tarkensivat neurologista ennustetta

Leinosen napaveritutkimuksen monimuuttuja-analyysiin otettiin mukaan vielä Apgar-pisteetkin. Huonot, 0–3 tai alle 4, Apgar-pisteet olivat yhteydessä suurentuneeseen CP-vamman, epilepsian, kehitysvamman ja aistivamman riskiin.

”Vauvan kunto syntymähetkellä näyttääkin olevan tärkeämpi muuttuja kuin veren happamuusaste, jota tässä ensisijaisesti selvitimme. Apgar-pisteiden merkitys on edelleen tärkeää vastasyntyneen voinnin arvioinnissa, mutta myös neurologista ennustetta arvioitaessa”, Leinonen toteaa.

Yhdysvaltalaisen lääkäri Virginia Apgarin mukaan nimetyt pisteet ovat olleet käytössä eri puolilla maailmaa jo 1950-luvulta lähtien. Lääkäri tai kätilö antaa 0–2 pistettä vastasyntyneen ärtyvyydestä, sydämen sykkeestä, hengityksestä, lihasjänteydestä ja ihon punakkuudesta enimmäispisteiden ollessa 10. 

Tutkimus tehtiin yhteistyössä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Karoliinisen Instituutin tutkijoiden kanssa. Tutkijat yhdistivät tietoja kolmesta rekisteristä. THL:n syntymärekisteristä saatiin tietoja synnyttäjästä, synnytyksestä ja vastasyntyneestä mutta ei vastasyntyneen emäsarvoja, jotka kerättiin synnytyssairaaloista. Hoitoilmoitusrekisteristä saatiin lapsen mahdolliset neurologiset diagnoosit. Arvo ja Lea Ylppö Säätiö on tukenut tutkimusta.

Yhteyshenkilöt

LL Elina Leinonen, puh. 044 977 5476, elina.j.leinonen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye