Apuväline 2017: Heikoimmista huolehtiminen on valtion velvollisuus

”Yksi ydin sote-työssä on saada hallintaan väistämätön muutos. Toinen vaihtoehto on muutos kriisin kautta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa heikoimmassa asemassa olevien tilanne ei olisi hyvä”, sanoo kansanedustaja Juha Rehula.

Apuväline 2017 -tapahtuman paneelissa käsiteltiin vammaisten henkilöiden palveluita sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa. Keskustelijoina olivat Arajärven ja Rehulan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Riitta Saksanen ja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen muutosjohtaja Harri Jokiranta.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että julkisen vallan velvollisuus pitää huolta apua tarvitsevista on sitä suurempi, mitä heikommassa asemassa henkilö on. Yhtä mieltä he olivat myös siitä, että sekä kustannussäästöjen toteutuminen että palveluiden laadun säilyttäminen uudessa sote-ratkaisussa on mahdollista. Palveluiden tuotannon toteuttamisesta ja kustannuksista ei ole vielä tarkkaa käsitystä. Juuri nyt onkin oikea aika nostaa tärkeät asiat esille, jotta ne voidaan ottaa huomioon sote-ratkaisun valmistelussa.

”Palvelun laatu ei ole välttämättä kytköksissä kustannuksiin. Muutos tuo uudenlaisia mahdollisuuksia vammaispalveluiden järjestämiseen, kun liikkeelle lähdetään asiakkaan lähtökohdista. Esimerkiksi liikkumisen tukeen on tulossa uusia vaihtoehtoja”, sanoo Riitta Saksanen.

Proteesi, joka toimii eleohjauksella

Apuväline  2017 -tapahtuma tarjosi kävijöilleen monipuolisen kattauksen alan uusinta teknologiaa niin messuosastoilla kuin seminaareissa.

”Protetiikan kehityksessä on otettu valtava harppaus, erilaisia vaihtoehtoja on nyt tarjolla runsaasti. Kaikki proteesit voidaan toteuttaa hyvin yksilöllisesti. Niissä voi olla mukana myös elektroniikkaa, joka mahdollistaa erilaisia toimintoja ja käytön sujuvuutta”, sanoo Össur Finlandin operatiivinen johtaja, fysioterapeutti Mika Määttänen.

Proteesien kehittymisen taustalla ovat muun muassa komponenttivaihtoehtojen runsaus, akkutekniikan ja ohjelmistojen kehitys, uudet kevyet ja kestävät materiaalit sekä tarkkuus valmistuksessa. Esimerkiksi jo jonkin aikaa tarjolla olleissa kehittyneimmissä myoelektronisissa yläraajaproteeseissa jokainen sormi toimii omilla moottoreillaan ja sitä on mahdollista käyttää normaalin käden tapaan muun muassa tarttumistilanteissa.

”Käyttäjä voi muokata kehittyneimpien myoelektronisten proteesien toimintoja älylaitteilla ja jopa eleohjauksella”, Määttänen kertoo.

Hän painottaa, että proteesipotilas tarvitsee toimivan proteesin lisäksi aina osaavaa henkilökohtaista ohjausta sen käyttöön. Tämä haastaa osaamista kuntoutuksen alueella koko maassa.

Lähitulevaisuudessa muun muassa materiaalien ympäristöystävällisyys, biopohjaisuus ja hiilijalanjälki tulevat olemaan olennaisia kysymyksiä myös protetiikan alalla. Mika Määttänen puhui Apuväline 2017 -tapahtuman yhteydessä pidetyssä Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n ja TAYS:n Protetisaation uudet tuulet ja kuntoutus -seminaarissa.

Pienikin liike kehossa voi riittää liikkumiseen

Ihmisten liikkumista, osallistumista ja arkea helpottavaa teknologian kehitystä edustaa sähköpyörätuolien ohjaus, johon on mahdollista yhdistää myös kommunikaation välineitä, kuten älypuhelin tai tabletti. Turvallisuutta tuo muun muassa autoista tuttu peruutuskamera.

”Sähköpyörätuoli ja sen ohjaus rakennetaan henkilön tarpeen mukaan. Ohjaus on kehittynyt niin, että pyörätuolia voidaan ohjata sillä vartalon toiminnolla, joka henkilöllä on käytettävissä. Se voi olla pää, leuka, jalka tai vaikkapa huuli. Pienikin liike riittää”, kertoo asiakaspäällikkö Petteri Niinikoski Respectasta.

Ohjaus ohjaa pyörätuolin liikkeen lisäksi sen asentoa. Monelle pyörätuolin käyttäjälle  lepoasentoon pääseminen tarvittaessa on helpottava toiminto.

”Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen toiminta kullekin apuvälineen käyttäjälle. Sillä että pääsee liikkumaan itse, on suuri merkitys elämänlaatuun ja hyvinvointiin”, Niinikoski sanoo.

Kosketuksella on kielioppi

Suomen Kuurosokeat ry:n kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen ja ohjaaja Milla Lindth opastivat esityksessään yleisöä kosketuksella viestimiseen niin kutsuttujen haptiisien avulla.

”Joillekin henkilöille kosketus voi antaa niin paljon lisäinformaatiota, että he voivat toimia monissa ympäristöissä. Tiettyjä peruskosketusviestejä käytämme kuin luonnostaan. Kun kollega toimi hyvin, taputat häntä olalle. Jos kosketusviestejä käytetään tietoisesti, on tärkeää, että ihmiset ymmärtävät ne samalla tavalla. Kosketusviesteillä on kielioppi”, kertoo Lahtinen.

Hän on vanhempi tutkija Helsingin yliopiston ISE tutkimusryhmän sosiaalishaptisen kommunikaation osiossa.

Haptiiseja voidaan käyttää erilaisten asioiden ja tunteiden ilmaisuun, tilan ja tapahtumien kuvailuun. Käyttäjäryhmiä, jotka hyötyvät kosketusviesteistä, ovat kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden lisäksi näkövammaiset, kehitysvammaiset, dementoituneet ja muistisairaat. Ne voivat auttaa vaikkapa oppimisessa ja hoitotilanteissa myös heitä, joilla ei ole aistirajoitteita.

”Haptiisit tuovat ihmisen perustarpeen äärelle, viestin tuottamiseen ja vastaanottamiseen. Opetustilanteista on kokemusta, että ne auttavat keskittymään tilanteeseen ja toisen huomioimiseen”, Lahtinen kertoo. 

Apuväline 2017 -tapahtuma ja Liikuntamaa pidettiin 9.–11.11. Tampereella. Kolmen pävän aikana tapahtumassa oli mukana yli 200 näytteilleasettajaa ja yli 14 000 kävijää. Tapahtuman järjestivät Expomark Oy ja Invalidiliitto ry yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry:n, Sailab ry:n sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry:n kanssa.

Seuraava Apuväline ja Liikuntamaa tapahtuma järjestetään 7.-9.11.2019 Tampereella.