Helsingin yliopisto

Apuvälineet voivat rakentaa mieltä ja tietoisuutta

Jaa

Tulisiko älypuhelinta, muistikirjaa tai tekoraajaa pitää kognitiivisten prosessiemme jatkeina, osana mieltämme? Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan apuväline voi oikein käytettynä tulla osaksi ihmismieltä.

Kuva: Mirko Varano. Kuvaa saa käyttää Pii Telakiven väitöstutkimuksen viestinnässä.
Kuva: Mirko Varano. Kuvaa saa käyttää Pii Telakiven väitöstutkimuksen viestinnässä.

Nykyaikana lähes kaikki käyttävät teknisiä apuvälineitä tavoilla, joiden voidaan sanoa laajentavan kognitiivisia toimintoja tai tietoisia kokemuksia. Niiden yleisyyden takia vastaan tulee yhä enemmän niihin liittyviä lainopillisia ja eettisiä kysymyksiä. Pii Telakivi on tutkinut mielen ja tietoisuuden ulottamista pään ja muun ruumiin ulkopuolelle ja erityisesti teknologisiin apuvälineisiin.

– Ihmismieltä ei voida selittää tutkimalla vain aivotoimintaa. Tutkimus kyseenalaistaa oletuksen, että mieli on aina päänsisäinen asia. Sen sijaan mieli ja tietoisuus rakentuvat aivojen, ruumiin, ympäristön ja käyttämiemme apuvälineiden välisen vuorovaikutuksen pohjalta.

Älypuhelin osana muistia

– Suomessa laajentuneen ja ruumiillisen mielen teorioita ei vielä ole juurikaan tutkittu, mutta maailmalla ne ovat suosittuja. Kaikki tutkijat eivät hyväksy ajatusta tietoisten kokemusten laajentumisesta, vaikka he saattaisivatkin hyväksyä kognitiivisten toimintojen laajentumisen, Pii Telakivi sanoo.

– Ulotan tutkimuksessani laajentuneen kognition teoriaa askelta pidemmälle, kattamaan myös kokemuksellisen puolen. Jos ajattelemme, että kognitiiviset toiminnot, kuten muistot tai uskomukset, voivat laajentua ulkomaailmaan ja sen apuvälineisiin, on hyvin vaikea väittää johdonmukaisesti, että tietoiset kokemukset, kuten aistihavainnot, olisivat vain pään sisällä.

Esimerkiksi muistikirja tai älypuhelin voi toimia osana muistojen ja uskomusten toteutuspohjaa, ja sokean keppi tai tekoraaja osana tuntoaistimuksen toteutusta.

Koti voi olla osa minuutta

Pii Telakiven mukaan ihmiset ovat aina ruumiillistaneet objekteja ja kulttuurisia käytäntöjä ja tapoja.

– On sanottu, että kirjoitustaito on yksi ensimmäisiä ihmismielen laajentumisen tapoja. Nykyisin ilmiö on kuitenkin korostunut uuden teknologian myötä. Normaalitilanteessa laajentuminen on huomaamatonta tai jopa läpinäkyvää – kun kaikki menee hyvin, emme edes huomaa ulkoisten laitteiden tai tilojen roolia.

Kun taas resilienssi on alentunut esimerkiksi neurologisten, psykologisten tai sosiaalisten syiden takia, ulkoisten apuvälineiden rooli korostuu. Etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille niillä voi olla hyvin suuri merkitys. Alzheimer-potilaalle koti saattaa toteuttaa monia kognitiivisia, sensorimotorisia ja emotionaalisia toimintoja. Kodissa ovat hänen muistonsa ja osa hänen narratiivista minuuttaan. Jos hänet siirretään pois kotoaan, hänen kognitiiviset kykynsä saattavat romahtaa, vaikkei aivotoiminnassa tapahdukaan muutosta.

– Tiettyjä ulkoisia apuvälineitä tulisi tietyissä tilanteissa pitää osana mieltä. Apuväline itsessään ei kuitenkaan ole kognitiivinen tai tietoinen, vaan oikein käytettynä se muodostaa ihmisen kanssa uudella tavalla järjestäytyneen kognitiivisen tai tietoisen kokonaisuuden, Telakivi sanoo.

Uusia eettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä

Demokraattisissa valtioissa on yleisesti hyväksyttyä, että ihmisen ruumiiseen ei saa kajota ilman hänen lupaansa, ja ihmisen rajoina pidetään hänen ruumiinsa rajoja. Jos nämä rajat ulottuvatkin ruumiin ulkopuolelle, tällä on Pii Telakiven mukaan valtavasti vaikutuksia moniin eettisiin ja lainsäädännöllisiin kysymyksiin.

– Esimerkiksi psykiatriassa mielen rajojen uudelleen ymmärtäminen voi vaikuttaa sekä diagnoosiin että hoitoon. Suomalaisessa Keroputaan hoitomallissa ei hoideta vain yksilöä, vaan kohteena on myös hänen laajempi ympäristönsä ja sosiaalinen verkostonsa. Mallin avulla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi skitsofreniapotilaiden hoidossa.

Voidaan myös kysyä, tulisiko älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena, tai kuinka ympäristön muokkaaminen esim. hoitolaitoksissa vaikuttaa potilaan mieleen.

Laajentuneen mielen teoria johtaa myös luontevasti kysymyksiin tekoälyn käytöstä.

– Kuka on vastuussa, kun käytetään tekoälyä esimerkiksi terveydenhuollossa? Jos ihminen ja tekoäly muodostavat hybridin systeemin, kuinka se vaikuttaa vastuun kysymyksiin?

**

FM Pii Telakivi väittelee 5.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Extending the Extended Mind: From Cognition to Consciousness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on professori Erik Myin, University of Antwerpen, ja kustoksena on professori Gabriel Sandu.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pii Telakivi
pii.telakivi@helsinki.fi
050-3217497

Kuvat

Kuva: Mirko Varano. Kuvaa saa käyttää Pii Telakiven väitöstutkimuksen viestinnässä.
Kuva: Mirko Varano. Kuvaa saa käyttää Pii Telakiven väitöstutkimuksen viestinnässä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme