Restel OyRestel OyRestel Oy

Ari Kuurne – kolme vuosikymmentä Sampon vetäjänä

Jaa
Kuopiossa sijaitseva Muikkuravintola Sampo on vaikuttava esimerkki jatkuvuudesta ravintola-alalla. Se pätee niin ravintolan jo miltei vuosisadan mittaiseen elinkaareen kuin kymmenien vuosien pituiseen ravintolan johtamiseen, josta on ollut vastuussa Sampon asiakkaille hyvinkin tutuksi tullut ravintolapäällikkö Ari Kuurne.
Eläkkeelle siirtynyt ravintolapäällikkö Ari Kuurne poseeraa Sampon legendaarisen muikkuannoksen kanssa.
Eläkkeelle siirtynyt ravintolapäällikkö Ari Kuurne poseeraa Sampon legendaarisen muikkuannoksen kanssa.

Sampon tietävät kaikki kuopiolaiset ja se tunnetaan hyvin myös muualla päin Suomea. Maittavilla muikkuruoillaan, rennolla tunnelmallaan ja leppoisalla savolaisuudellaan ihastuttava ravintola on ollut osa Kuopion ravintolaelämää kunnioitettavan pitkään, avattiinhan se kahvilana jo vuonna 1931. 

Sampo löysi vuosikymmenien kuluessa oman tapansa palvella asiakkaita. Siellä onkin viihtynyt yksi jos toinenkin ruokailun lisäksi myös lasillisilla. Avajaisistaan asti samassa rakennuksessa toiminut Sampo on tätä nykyä perinteitä, nostalgiaa ja omaperäistä kaupunkilaista trendikkyyttäkin henkivä ravintola, joka toimii yhtä lailla paikallisten suosimana kohtaamispaikkana kuin kokemisen arvoisena nähtävyytenä Kuopiossa vieraileville.

Tämän allekirjoittaa myös hiljattain Sampon ravintolapäällikön tehtävät pitkän pestin jälkeen jättänyt Ari Kuurne.

“Kuopiosta tiedetään kolme asiaa: Sampo, Puijo ja Väinölänniemi. Sampolla on merkitystä paikallisen ravintolaelämän lisäksi koko kaupungille, tekeehän se Kuopiota tunnetuksi.”

Kuurne paljastaa Sampon salaisuuden

Sampon pitkän suosion takana on aito paikallisuus ja teeskentelemättömyys sekä näistä ansioista syntyvä omintakeinen ja vilpitön tunnelma, joka saa asiakkaat nauttimaan olostaan ja tulemaan ravintolaan yhä uudelleen syömään, juomaan ja viihtymään.

“Kuopiolaisuus on läsnä hyvällä tavalla”, Kuurne arvioi. “Sampossa tunnelma on helposti lähestyttävä ja palvelu konstailematonta. Kaikkia palvellaan yhtä hyvin riippumatta siitä, onko kyseessä valtion johtoon kuuluva asiakas vai naapuritalossa asusteleva työmies.”

Myös jatkuvuudella ja pysyvyyden tunteen välittämisellä asiakkaille on Kuurneen mielestä oma merkityksensä vuodesta toiseen kestäneessä menestyksessä. 

“Sampossa tietää mitä saa. Kodikas sisustus on pysynyt samanlaisena jo vuosikymmeniä, ja ruokalista on ollut yhtä annosta lukuun ottamatta koskematon vuodesta 1978.“

Sampon ruoka tehdään rakkaudella

Muikut maistuvat asiakkaille nykyään sen verran hyvin, että se näkyy ravintolan nimessäkin. Ennen puhuttiin ravintola Samposta, nyt puhutaan Muikkuravintola Samposta. 

Monet asiakkaat tulevat juuri ruoan takia Sampoon. He odottavat saavansa Suomen tunnetuimmassa ja perinteikkäimmässä muikkuravintolassa vedet kielelle herauttavia annoksia ja tämä tiedetään hyvin Sampon keittiössä.

“Ruokapuoleen on aina kiinnitetty paljon huomiota”, Kuurne kertoo. “Keittiössä on tinkimättömän tuoretta tavaraa, ja hygieniasta sekä muusta tärkeästä pidetään tarkasti huolta. Olennaista on myös se, että jaksetaan tehdä hymyssä suin samoja annoksia vuodesta toiseen “rakkaudella sinulle” -ajatuksella. Filosofiana on ollut ruoanlaitossa, että olisit itse kokkina valmis maksamaan annoksesta pyydetyn hinnan ja olisit pois lähtiessäsi sekä kylläinen että hyvillä mielin.”

Koko henkilökunta tietää, miten asiakkaita palvellaan

Sampossa panostettiin Kuurneen aikana asiakaspalveluun. Ravintolan henkilökunta sopi keskenään, miten asiat tehdään ja näistä sopimuksista pidettiin kiitettävästi kiinni. Tämä päti esimerkiksi asiakkaan kysymyksiin vastaamiseen sekä muihin asiakaspalveluun liittyviin seikkoihin, jotka vaikuttavat osaltaan siihen, miten ruokailija tai lasilliselle tullut kokee ravintolavierailunsa. 

“Hoidetaan nyt, kun tuli luvattua”, tiivistää Kuurne oman mottonsa. 

Pitkän linjan ravintolapäällikön periaate toimia sen mukaan, mitä on sovittu niin henkilökunnan kuin asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa oltaessa ilmentyi kaikessa toiminnassa. Se puolestaan loi edellytyksiä Sampon toiminnan kehittämiselle ja jatkuvuuden varmistamiselle. Motto tuotti tulosta, sillä Kuurneen ravintolapäällikön pestin aikana Sampo ei tehnyt yhtään miinusmerkkistä tulosta.

Luotettavuuden ilmapiirin lisäksi Kuurne halusi pitää huolen siitä, että ravintolassa on hyvä tunnelma ja pikku ripaus omaperäisyyttä.

“Olen itse yrittänyt yleensä vääntää jonkun hauskan tarinan tai kaskun asiakkaalle niin, että hänelle jäisi mieleen hyviä juttuja ravintolasta”, Kuurne paljastaa. “Pidän ihmisten kanssa juttelemisesta, joten se tulee luonnostaan. Siinä on sekin puoli, että juttelun myötä toivoo asiakkaalle jäävän tarinoita mieleen ravintolassa käymisestä. Se auttaa muistamaan Sampon, mikä on hyvä asia, sillä Suomessa riittää ravintoloita.”

Matka toi monen mutkan ja tarinan kautta Sampoon

Monille Sampossa viihtyneille Ari Kuurne on ollut miltei erottamaton osa ravintolaa ja sen tunnelmaa. Se ei ole mikään ihme, kun ottaa huomioon, miten pitkään Kuurne johti Sampoa.

“Kolme ja puoli kuukautta jäi uupumaan kolmestakymmenestä vuodesta”, Kuurne naurahtaa. “Tulin töihin taloon 16.4.1992.”

Savonlinnassa syntynyt Kuurne päätyi Sampoon monen pestin kautta. Hän olikin jo Sampoon saapuessaan kokeillut siipiään menestyksellisesti niin ravintola-alalla kuin muissakin töissä.

“14-vuotiaana sain ensimmäisen palkkani Metsäliitolta”, Kuurne muistelee. “17-vuotiaasta lähtien tein monia erilaisia hommia Loviisassa ja Savonlinnassa, kunnes tuli aika lähteä armeijaan Kuopioon. Siellä jouduin keittiömieheksi, mikä ei ajatuksena kiinnostanut yhtään, sillä ajattelin sen olevan pelkkää perunateatteria. Niissä hommissa syttyi kuitenkin palo keittiöhommiin. Kipinänä taustalla vaikutti se, että olin auttanut jo lapsena äitiäni ruoanlaitossa.”

Armeijan jälkeen Kuurne päätyi rakennusalan töihin, mutta 28 asteen hyytävässä pakkasessa betonirakenteita piikatessaan hän alkoi ajatella, löytäisikö joitain muita hommia. Hän teki siirtonsa opiskelun suuntaan ja päätti kokeilla onneaan yhteishaussa.

“Eri koulutuslinjoja oli listattava hakemukseen kolme kappaletta, ja laitoin kolme kertaa kokkikouluun. Se taisi vakuuttaa päätöksentekijät, sillä pääsin kouluun sisään”, Kuurne hymähtää. 

Ensimmäinen työpaikka oli Mikkelin Teatteriholvi, jossa kahden kuukauden työkeikka venähti neljän ja puolen vuoden mittaiseksi rupeamaksi. Kuurne tuli Restelin leipiin vuonna 1986, kun Mikkelin vanha Kestikievari muutettiin Martinaksi. Siellä hän työskenteli vuoteen 1990 asti, opiskellen samalla ravintolapäälliköksi. 

Kuurneelle on kertynyt monia värikkäitä tarinoita työhistoriansa varrelta, ja Martinaakin koskee jokunen. Yksi niistä liittyy Kuurneen johtamaan Pub Savoon, joka oli Martinan pubipuoli. Se antaa hieman kuvaa siitä, millainen pelisilmä Kuurneella on ollut ravintoloiden johtamisen suhteen.

Pub Savo oli ollut remontissa, minkä valmistuttua oli tarkoitus juhlistaa toiminnan uudelleen käynnistymistä avajaisilla. Kuurneen vastuulla oli kutsua vieraita tapahtumaan. Hän laatikin suunnitelman siitä, mikä voisi saada pubin vetämään väkeä.

“Jaoin itse kaikki kutsuvieraskortit, enkä kutsunut yhtään miestä paikalle”, Kuurne summaa tapahtumia. “Marssin paikalliseen opettajankoulutuslaitokseen ja jaoin kutsut nuorille naisille. Ainoa juhlien miespuolinen henkilö, joka ei kuulunut henkilökuntaan, oli paikallinen toimittaja. No, tästähän seurasi se, että Pub Savon ulkopuolella seisoskelevat miehet olivat enemmän kuin ihmeissään, että mikäs se tällainen paikka oikein on, jossa on pelkkiä naisia? Kun ovet sitten avattiin kaikille parin tunnin kutsuvierastilaisuuden jälkeen, oli pubin suosio taattu.”

Kuurne päätyi Mikkelistä Kuopioon Martinan lopetettua toimintansa. Tarkoitus oli aloittaa Leopardi-nimisen ravintolan vetäjänä, mutta sitten hänelle tehtiin ehdotus, että jospa hän siirtyisikin Sampon ravintolapäälliköksi. Sen arvioitiin sopivan ruokapaikkana paremmin Kuurneen hoidettavaksi.

“Menimme katsomaan ravintolaa, ja olihan se melkoista nähtävää”, Kuurne muistelee. “Sen verran rähjäinen paikka, että luutunjäljetkin erottuivat lattiasta. Totesin vain ravintolaa silmäiltyäni, että näyttää tässä hommia olevan. Jos saisi pari päivää miettiä asiaa.”

Miettimistauko sopi hyvin työnantajalle, ja Kuurne pohti seuraavaa siirtoaan. Leopardi vai Sampo?

Asiaa hetken mielessään pyöriteltyään Kuurne ehdotti silloiselle tyttöystävälleen, että he menisivät yhdessä katsomaan, miltä Sampo näyttää. He istuskelivat tovin ravintolasalissa, minkä jälkeen tyttöystävä totesi: “Kuulehan, kyllä tämä on sinun ravintola.”

Sampo on muuttunut vuosien saatossa, vaikka se onkin edelleen sama ravintola

Kuurneen aloittaessa työnsä Sampossa oli ravintola tunnettu jo entuudestaan muikkupaikkana. Se oli tosin ajautunut alamäkeen ja oli uhkana, että siitä sukeutuisi pikkuhiljaa kaljakuppila. Suunnitelmia oli laadittu myös sen varalle, että Samposta tehtäisiin pizzeria.

“Niihin aikoihin, kun siirryin Sampoon, oli Kuopiossa sanonta; lähdetään Sampoon muikuille. Sillä tarkoitettiin kuitenkin syömisen sijaan raskasta juomista. Nämä uutterasti kuppia kallistelleet seurueet yrittivätkin jossain määrin valloittaa ravintolaa”, Kuurne kertoo. 

Suunta kuitenkin muuttui Kuurneen ohjauksessa. Vaikka hänen mukaansa Sampo on ollut savolainen kapakka, jossa tarjotaan hyvää savolaista muikkuruokaa, on painotus siirtynyt ajan mittaan yhä enemmän kapakasta ruokapaikaksi.

“Vaikka Sampossa ruokapuoli on tullut niin vahvaksi, ettei kapakasta voi ihan enää puhua, juuttuu Sampoon edelleenkin lasillisen ääreen helposti”, Kuurne pohtii. “Ajantaju häviää ja yksi jos toinenkin tuopponen saattaa tulla kumotuksi tarinoiden lomassa.”

Sampossa viihtymistä säestää edelleen perinteinen jukeboksi, jolla voi laittaa seurustelun taustalle soimaan vanhoja kotimaisia klassikoita, vaikkapa Olavi Virtaa tai Esa Pakarista. 

“Se on osa Sampon tunnelmaa”, Kuurne toteaa.

Kuurne on viihtynyt hyvin Sampossa

Sampo on ollut Kuurneen mielestä erinomainen työpaikka. Siitä tuli vuosien varrella hänelle kuin toinen koti. Työssä viihtymistä edesauttoi suuresti mahdollisuus kohdata hyvinkin erilaisia ihmisiä sekä työtehtävien monipuolisuus. 

“Olen toiminut Sampossa vähän kaikenlaisissa rooleissa; portsarista ravintolapäällikköön ja kokkipojasta putkimieheen. Olen välillä leikkinyt johtajaakin ja päässyt tekemään melko itsenäisesti päätöksiä ravintolan suhteen. Se on ollut todella mielekästä”, Kuurne kertoo ja jatkaa: “Sanoinkin jo 90-luvulla, että jos minun pitää vaihtaa ravintolaa, niin vaihdan alaa.”

Kuurne on päässyt seuraamaan, miten ravintola-alan työ on muuttunut vuosikymmenien kuluessa myös Sampossa. Kehitystä parempaan suuntaan on tapahtunut ilahduttavasti. 

“Työ on helpottunut monilta osin”, Kuurne toteaa. “Esimerkiksi tarjoilijan työ ei ole enää niin kaavoihin kangistunutta. Myös kokkien työ on keventynyt jonkin verran. Ravintolapäällikön työssä on tapahtunut käytännön muutoksia paljonkin. Aiemmin käytettiin ruutupaperia, kynää ja taskulaskinta, kun nykyään on valmiita toimintamalleja, minkä lisäksi kirjanpidolliset työt ja taustatyöt ovat helpompia. Myös kassajärjestelmät ovat kehittyneet huomattavasti 90-lukuun verrattuna.”

Haasteita nykyiselle ravintolatyölle Kuurne näkee siinä, miten tuloksen tekemisen paine on kasvanut ja kilpailutilanne on kireämpi.

“Aiemmin Kuopiossa oli kaksi ruokapaikkaa ja kaksi pubia, nyt kaupungissa on niitä tusinan verran ja pizzeriat siihen päälle. Kilpailua on runsaammin ja menestymiselle on enemmän haasteita. Sinänsä kilpailu ei ole lainkaan huono asia, sillä se kannustaa kehittämään oman ravintolan toimintaa, joskin se saattaa aiheuttaa aiempaa enemmän paineita tekijöille.”

Sampon tulevaisuus näyttää valoisalta

Kuurne on tehnyt mittavan päivätyön Sampossa ja luonut vahvan pohjan ravintolan menestymiselle. Hyvämaineinen, omaperäinen ja tunnelmallinen kuopiolainen muikkuravintola on paikka, jonne asiakkaat suuntaavat mielellään vuodesta toiseen. Se kertoo siitä, että asioita on tehty oikein.

Myös se on osoitus Sampon viehätysvoimasta, että asiakaskunta on todella monipuolista, niin taustansa kuin ikäjakaumansa suhteen. Sampossa voikin törmätä niin pesunkestävään rockmuusikkoon kuin ministeriin, juuri 18 vuotta täyttäneeseen lukiolaiseen tai jo kahdeksaakymppiä kolkuttelevaan eläkeläiseen – oikeastaan melkein kehen tahansa. 

Sampo onkin paikka, jossa riittää mielenkiintoa maistuvien muikkujen lisäksi. Siellä kannattaa piipahtaa Kuopiossa liikuskellessa, sillä onhan se Kuurneen sanoja lainaten:

“Omanlaisensa ravintola ja sellaisena ihan huippu.”

Avainsanat

Kuvat

Eläkkeelle siirtynyt ravintolapäällikkö Ari Kuurne poseeraa Sampon legendaarisen muikkuannoksen kanssa.
Eläkkeelle siirtynyt ravintolapäällikkö Ari Kuurne poseeraa Sampon legendaarisen muikkuannoksen kanssa.
Lataa
Muikkuravintola Sampo
Muikkuravintola Sampo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Restel Oy
Restel Oy
Hämeentie 19
00500 HELSINKI

http://www.restel.fi

Food&Events Tapahtumaravintolat

Food&Events Tapahtumaravintolat on osa suomalaista ravintola-alan yritystä Restel Oy:tä. Food&Events huolehtii tilaisuutesi tarjoiluista sekä palvelusta, jolloin sinä voit keskittyä juhlimiseen ja seurusteluun sekä nauttia itsekin tunnelmasta.

Food&Events tarjoaa ravintolapalveluita Suomen suurimmilla tapahtuma-areenoilla kuten Hartwall Arenalla, Helsingin Jäähallilla, Espoon Metro Areenalla, Tampereen Jäähallilla, Turun Messukeskuksessa, Helsingin Musiikkitalossa sekä Lahden Sibeliustalossa, Lahden Messukeskuksessa, Pianopaviljongissa ja Lahden Konserttitalolla sekä Suomen Kansallisoopperassa ja -baletissa.

Food&Events Ruokaravintolat palvelevat maukkaalla ruualla ja rennolla tunnelmallaan kaiken ikäisiä ruokailijoita. Helsingin Töölön tunnelmalliset Mestaritalli ja Meritalli muodostavat viihtyisän kokonaisuuden erityyppisille tapahtumille. Suomenlinnassa sijaitseva Bastion Bistro tarjoilee mutkatonta ruokaa tunnelmallisessa saaristomiljöössä. Perinteikkäät ravintola Central Helsingissä ja muikkuravintola Sampo Kuopiossa ruokkivat nostalgiannälkäiset hyvän ruuan ystävät, ja kodikkaassa Martinassa viihtyy koko perhe tai vaikka suku. O’Learys on taas sporttiravintoloiden kultamitalisti, jonka sydän sykkii Bostonille sekä pohjoisamerikkalaiselle ruoka- ja urheilukulttuurille

Restel Oy

Restel Oy on suomalainen ravintola-alan konserni, johon kuuluu noin 200 ravintolaa työllistäen noin 2 200 ravintola-alan ammattilaista. Restelin ravintoloita ovat BURGER KING®-, Taco Bell-, Rax Pizzabuffet-, Ísey Skyr Bar-, HelmiSimpukka-, Wanha Mestari-, Hemingway's -ravintolat sekä Food&Events Tapahtuma- ja Ruokaravintolat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Restel Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye