Helsingin yliopisto

Arkeologit löysivät todisteita esiroomalaisesta viljelystä Raaseporissa

Jaa

Raaseporin arkeologisilta kaivauksilta tehdyt löydöt kirkastavat kuvaa esiroomalaisen rautakauden ajan (500–1 eaa.) ihmisten toiminnasta, elinkeinoista ja luonnonympäristöstä.

Raaseporin Bäljarsin arkeologiset kaivaukset. Kuva: Satu Koivisto
Raaseporin Bäljarsin arkeologiset kaivaukset. Kuva: Satu Koivisto

Raaseporissa Lepinjärvellä tehdyiltä Bäljars 2 -kohteen arkeologisilta kaivauksilta löytyi ruuan valmistukseen liittyviä liesiä tai keittokuoppia, Morby-tyypin keramiikkaa sekä piitikari tai -sirppi. Lisäksi löytyi auranjälkiä, jotka ovat merkkinä varhaisesta peltoviljelystä.

– Kyseessä ovat ilmeisesti maamme varhaisimmat koukkuauralla kynnetyt jäljet, sanoo Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava ja kaivauksien kenttäjohtaja Satu Koivisto.

Kaivauksilta tutkittiin maanäytteitä, joista analysoitiin kasvinjäännöksiä, hiiltä ja maaperän geofysikaalisia ominaisuuksia.

Ohraa ja pähkinöitä

Analyysien perusteella Bäljarsissa on viljelty ohraa, spelt- tai emmervehnää ja mahdollisesti kauraa.

– Vertailimme tuloksia saman aikakauden löytöihin muualta Suomesta. Niiden perusteella ohra on ollut 2000–3000 vuotta sitten yleisin viljalaji, sanoo Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen.

Rikkaruohojen perusteella vaikuttaa siltä, että vilja on kylvetty keväällä ja kosteikkokasveilla ravittujen eläinten lantaa on käytetty peltojen lannoittamiseen. Viljelyalueet on ilmeisesti raivattu tulen avulla.

Bäljarsin asukkaat ovat myös keräilleet luonnonkasveja, kuten pähkinää, mukulaleinikkiä ja katajaa.

Tunnistettujen hiilten perusteella alueella on kasvanut lepän ja pajun lisäksi myös jaloja lehtipuita, kuten saarnea, vaahteraa ja tammea.

– Tutkimuksissamme selvisi, että Bäljarsin ympäristö ei ollutkaan autio esiroomalaisella kaudella, kuten aiemmin oli ajateltu, vaan alueella oli useita asuinpaikkoja. Alue oli suotuisa varhaisen rautakauden asumiselle ja viljelylle sopivan hiesumaan, kalkkipitoisuuden sekä hyvien maa- ja vesiyhteyksien vuoksi, Satu Koivisto kertoo.

Tutkimuksen tekivät Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettavat Santeri Vanhanen ja Satu Koivisto. Artikkeli julkaistiin kansainvälisessä Journal of Archaeological Science: Reports -sarjassa 25.10.2014.

Lisätietoja: Santeri Vanhanen, +358 40 0866729, santeri.vanhanen@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi

Kuvat

Raaseporin Bäljarsin arkeologiset kaivaukset. Kuva: Satu Koivisto
Raaseporin Bäljarsin arkeologiset kaivaukset. Kuva: Satu Koivisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme