Helsingin yliopisto

Arkeologit löysivät uuden menetelmän tutkia esihistoriallista lohenkalastusta

Jaa
Pohjois-Suomen Kierikinkankaan kivikautisen kylän tulisijasta otetuista maanäytteistä löytyi uudella menetelmällä todisteita lohenkalastuksesta.
Kierikinkankaan arkeologinen kaivausalue Iijoen varressa. Kuva: Satu Koivisto
Kierikinkankaan arkeologinen kaivausalue Iijoen varressa. Kuva: Satu Koivisto

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä orgaaniset eli eloperäiset aineistot säilyvät huonosti arkeologisten kohteiden maaperässä. Kaivauksilla voidaan löytää vain murto-osa niistä jäänteistä, joita esihistorialliset yhteisöt ovat jättäneet jälkeensä. Muinaisesta ruokavaliosta ja elinkeinoista voidaan saada tietoja hyvin rajallisesti, ja esimerkiksi todisteet lohenkalastuksesta ovat arkeologisissa aineistoissa täysin aliedustettuina.

Kansainvälinen tutkijaryhmä kehitti uuden menetelmän tutkia lohikalojen hyödyntämistä alueilla, joissa kalanluut säilyvät huonosti. Arkeologiryhmä, johon kuului tutkijoita Suomesta, Kanadasta ja Israelista, testasivat mineralogista menetelmää Pohjois-Suomen Kierikin noin 5600 vuotta vanhalla asuinpaikalla, joka on kivikaudella sijainnut erinomaisella lohenkalastuspaikalla Iijoen suistossa. Kierikinkankaan kivikautisen kylän tulisijasta otetuista maanäytteistä löytyi Haifan yliopiston sedimenttiarkeologisessa laboratoriossa kalsiummagnesiumfosfaattimineraaleja, joita muodostuu ainoastaan lohen (Salmo salar) ja taimenen (Salmo trutta) luiden palamisen yhteydessä. Muilla kivikaudelle tyypillisillä kalalajeilla, esimerkiksi siialla ja hauella, samaa mineraalikoostumusta ei havaittu. Tulokset varmennettiin testaamalla laajasti moderneja ja esihistoriallisia eläinluita.

Mukana monitieteisessä tutkimuksessa oli arkeologi Satu Koivisto Helsingin yliopistosta. Koivisto kaivoi kanadalaisen, Haifan yliopistossa työskentelevät Don Butlerin kanssa Kierikinkankaan kivikautista tulisijaa yhteistyössä Oulun Kierikkikeskuksen kanssa kesällä 2017.

 - Uuden mineralogisen menetelmän avulla on vihdoin saatu suoraa todistusaineistoa lohikalojen hyödyntämisestä kivikaudella pohjoisessa, missä tunnistettavat lohenluut ovat arkeologisilla kaivauksilla harvinaisuus, Koivisto kertoo.

Aiemmin on ollut mahdollista tehdä vain oletuksia Suomen alueella asuneiden kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden lohenkalastuksesta, sillä koko maasta on löytynyt vain muutama esihistorialliseksi ajoitettu ja lajilleen määritetty lohennikama. Nyt kehitetty edullinen ja tehokas mineraloginen menetelmä avaa aivan uusia mahdollisuuksia hyödyntää arkeologisten kohteiden maaperää laboratiivisin menetelmin ja saada siten aikaisempaa tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa muinaisista väestöistä ja heidän toimeentulostrategioistaan pohjoisilla alueilla.

Tutkimus toteutettiin Haifan yliopiston (Laboratory for Sedimentary Archaeology, Department of Maritime Civilizations, Israel), Helsingin yliopiston (Humanistinen tiedekunta, Arkeologia) ja Weizmannin tiedeinstituutin (Electron Microscopy Unit, Israel) infrastruktuureissa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä:

Butler, D.H., Koivisto, S., Brumfeld, V., Shahack-Gross, R. (in press). Early Evidence for Northern Salmonid Fisheries Discovered using Novel Mineral Proxies. Scientific Reports. https://www.nature.com/srep/articles

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu Koivisto, FT, tutkija
Humanistinen tiedekunta, arkeologia
satu.m.koivisto@helsinki.fi
puh. 050 319 8671

Kuvat

Kierikinkankaan arkeologinen kaivausalue Iijoen varressa. Kuva: Satu Koivisto
Kierikinkankaan arkeologinen kaivausalue Iijoen varressa. Kuva: Satu Koivisto
Lataa
Yksi harvoista Suomen esihistoriallisilta asuinpaikoilta löytyneistä lohenluista ja sen ainutlaatuinen minerologinen koostumus. Kuva: Don Butler.
Yksi harvoista Suomen esihistoriallisilta asuinpaikoilta löytyneistä lohenluista ja sen ainutlaatuinen minerologinen koostumus. Kuva: Don Butler.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye