Helsingin yliopisto

Ar­ko­jen koi­rien ai­neen­vaih­dun­nas­sa muutoksia

Jaa

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on selvittänyt arkojen ja arkailemattomien koirien aineenvaihduntaa juuri julkaistussa tutkimuksessa. Aroilta koirilta löydettiin kohonneita veriarvoja muun muassa glutamiinitasoissa.

Kuva: Petra Jaakonsaari.
Kuva: Petra Jaakonsaari.

Lohen ryhmän tutkimuksessa vertailtiin 20 aran koiran ja 21 arkailemattoman verrokkikoiran verinäytteiden aineenvaihduntaprofiileja kahdessa eri rodussa. Tulokset osoittivat selkeitä eroja useissa eri aineenvaihduntatuotteissa arkojen ja verrokkikoirien välillä.

Glu­ta­mii­ni ko­hol­la aroil­la koi­ril­la

Tutkimus paljasti merkittävän yhteyden arkuuden ja kohonneen veren glutamiinipitoisuuden välillä molemmissa tutkituissa roduissa, saksanpaimenkoirissa ja tanskandoggeissa. Glutamiini on yksi elimistön tärkeimmistä aminohapoista ja sillä on useita eri tehtäviä muun muassa aivoissa, munuaisissa ja suolistossa. Se toimii esiasteena esimerkiksi välittäjäaine glutamaatille, jolla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tärkeä rooli erilaisissa pelkoon liittyvissä mielenterveyden häiriöissä.

– Kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla on kiinnostava löydös. Mahdollinen selitys voisi olla arkuudesta johtuva krooninen stressi, joka voi nostaa elimistön kortisolitasoja ja sitä kautta myös veren glutamiinipitoisuutta. Muutoksen merkitystä ja syy-seuraussuhdetta pitää selvittää edelleen suuremmassa aineistossa, kertoo professori Hannes Lohi.

Ro­tu­koh­tai­nen muu­tos SDMA-mu­nuais­mark­ke­ris­sa

Tulokset osoittivat, että koiran ikä, sukupuoli tai mahdollinen paasto ennen verinäytteenottoa eivät vaikuttaneet havaittuihin eroihin. Koiran rotu sen sijaan vaikutti merkittävästi munaisten toimintaa mittaavan symmetrisen dimetyyliarginiinin (SDMA) pitoisuuteen. SDMA on kliinisesti käytössä oleva munuaisten vajaatoimintaa mittaava diagnostinen merkkiaine, jota ei ole aiemmin liitetty koirien käytöshäiriöihin tai vastaaviin tautitiloihin muissa lajeissa.

– Koska tutkimuksessamme oli mukana koiria kahdesta eri rodusta, halusimme tarkastella vaikuttaako koiran rotu arkojen ja verrokkikoirien välillä havaittuihin aineenvaihdunnallisiin eroihin. Huomasimme, että aroilla tanskandoggeilla SDMA on kohonnut, kun taas arkojen ja arkailemattomien saksanpaimenkoirien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Kohonnut taso voi mahdollisesti liittyä myös arkojen koirien krooniseen stressiin, kertoo FM Jenni Puurunen, julkaisun ensimmäinen kirjoittaja ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.

Lohen ryhmän tutkimus antaa mielenkiintoisia tuloksia varsin pienessä, mutta hyvin kontrolloidussa aineistossa. Tutkimuksen koirat vaihtoivat kahdeksi viikoksi samalle ruokavaliolle ennen näytteiden keräämistä. Lohen mukaan huomattavasti laajempia tutkimuksia tarvitaan löydösten varmistamiseksi ja arkuuteen liittyvien kliinisten pätevien veriarvojen määrittämiseksi.

– Käynnissä olevilla tutkimuksilla pyrimme laajempiin aineistoihin ja arkuuden lisäksi selvitämme mahdollisia muutoksia muidenkin käytöshäiriöiden osalta. Olemme olleet mukana kehittämässä myös uutta teknologiaa, jonka pitäisi tehostaa analyysejä, kertoo Lohi.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Biokeskus Kuopion LC-MS Metabolomiikkakeskuksen kanssa ja se on osa laajempaa tutkimusryhmässä käynnissä olevaa koirien käyttäytymisprojektia, jossa kartoitetaan koirien käytösongelmiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden yhtäläisyyksiä ihmisten vastaaviin sairauksiin.

Tutkimusta ovat tukeneet ERCStG, ERANET-NEURON, Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Biokeskus Suomi, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Suomen Kennelliitto, Koirien terveystutkimusrahasto sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jenni Puurunen; jenni.puurunen@helsinki.fi
Hannes Lohi; hannes.lohi@helsinki.fi, puh. +358 294125085

Kuvat

Kuva: Petra Jaakonsaari.
Kuva: Petra Jaakonsaari.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme