Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Asiantuntijaryhmän kannanotto: Sisäympäristöissä oireillaan monista syistä, termille sisäilmasairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita

Jaa

Termien sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta.

Myös muissa yhteyksissä termien käyttöä tulisi välttää, koska ne välittävät oletuksen, että esimerkiksi ihmisen toimintakykyä haittaava oireilu sisäympäristöissä tai sairastuminen johtuisi pelkästään sisäilman epäpuhtauksista. Termin käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.

Oireilevia tulee auttaa parhaan lääketieteelliseen tiedon mukaisesti

Ihmisten sisäympäristöissä kokemat oireet voivat johtua lukuisista syistä. Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Näin voidaan varmistaa, että mahdolliset hoitoa vaativat sairaudet todetaan ja niiden oikea hoito aloitetaan ja että oireilevaa voidaan parhaalla tavalla tukea.

Kannanoton mukaan olennaista on hoitaa ja kuntouttaa ihmistä tukeutuen parhaaseen lääketieteellisen tietoon sekä kehittää yhä parempia hoito- ja kuntoutusmuotoja. 

Sisäilman laatua ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia sisäympäristöissä voidaan edistää huolehtimalla talotekniikan toimivuudesta sekä korjaamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot.

Termien käyttö aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta

Asiantuntijoiden mukaan jotkut sisäilman epäpuhtaudet lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä, mutta Suomessa ne eivät ole minkään sairauden voimakas riskitekijä. Tästä syystä ei ole perusteltua käyttää näistä sairauksista termiä sisäilmasairaus.

’’Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa’’, toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Jussi Karjalainen.

Sisäilmasairaus termiä käytetään usein viittaamaan monimuotoiseen, merkittävästi työ- ja toimintakykyä heikentävään oireiluun rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei oireile. Tämän kaltainen monimuotoinen oireilu täyttää usein ympäristöherkkyyden kriteerit.

”Ratkaisevaa ympäristöherkkyyden syntymiselle on, että ihminen kokee tietyt ympäristötekijät, kuten tuoksut, kemikaalit tai sisäilman, haitallisiksi tai vaarallisiksi. Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua”, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja.

Erityisesti ympäristötekijöihin, kuten sisäilmaan, yhdistettyjä toiminnallisia oireita ja niiden hoitoa vaikeuttavat ympäristötekijöihin liitettyjen riskien ja vaarakäsitysten ylikorostaminen sekä välttämiskäyttäytymisen tukeminen. Tämä pitää asiantuntijoiden mukaan huomioida oireilevien kohtaamisessa sekä julkisessa keskustelussa.

Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä. 

Lisätietoja:

Asiantuntijaryhmän kannanotto: Sisäilmasairaus-termin käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita 

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028

Ohjelman asiantuntijaryhmä

Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?

Jussi Karjalainen
ylilääkäri
TAYS
p. 03 31169858
etunimi.sukunimi@pshp.fi

Risto Vataja
ylilääkäri
HUS
etunimi.sukunimi@hus.fi

Juha Pekkanen
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Porin prikaati harjoittelee kenttälaboratorion toimintaa yhdessä THL:n kanssa – tilaisuus medialle ma 21.9. klo 1318.9.2020 07:54:24 EESTKutsu

Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskus järjestää Suojelun erikoisosaston kertausharjoituksen Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Helsingin alueella 14.–25.9.2020. Osana harjoitusta THL:n Tilkanmäen kampuksen pihalle pystytetään Puolustusvoimien liikuteltava kenttälaboratorio. Kenttälaboratoriossa Puolustusvoimilla on tarkoitus harjoitella koronatestien tekemistä ja tulosten analysointia sekä kouluttaa henkilöitä COVID-19-diagnostiikkaa varten. Tarkoituksena on myös testata, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää COVID-19-diagnostiikassa THL:n tukena, jos koronatilanne niin vaatisi. THL antaa harjoituksessa asiantuntijatukea testauksen ja tulosten analysoinnin pystyttämisessä. Harjoitus on osa THL:n ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyötä. Harjoitus alkaa THL:n pihalla 21. syyskuuta ja päättyy 24. syyskuuta. Puolustusvoimat ja THL ovat kehittäneet kenttälaboratorion yhdessä, kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Medialla mahdollisuus tutustua harjoitukseen maanantaina 21.9. kl

Liikennevalomalli päivitetty uusien linjausten mukaiseksi – tarkista, mistä maista voi matkustaa Suomeen ilman rajoituksia17.9.2020 10:06:58 EESTTiedote

THL on päivittänyt liikennevalomallinsa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä. Mallissa on otettu huomioon hallituksen tekemät matkustamista koskevat linjaukset, jotka tulevat voimaan 19.9.2020. Mallissa maat jaotellaan kolmeen kategoriaan: Vihreässä luokassa riski tartunnalle ei ole merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. COVID-19-ilmaantuvuus on alle hallituksen asettaman raja-arvon eli korkeintaan 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Punaisessa luokassa riski tartunnalle on korkeampi kuin Suomessa tai riskiä ei voida luotettavasti arvioida. COVID-19-ilmaantuvuus on yli 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Matkustamista näihin maihin ei suositella lainkaan. Punaisista ja harmaista maista Suomeen saapuville suositellaan 14 päivän omaehtoista karanteenia. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveyd

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme