Asokodit kuultavana eduskunnassa

Asokotien (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy) toimitusjohtaja Jari Riskilä osallistui eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston asiantuntijakuulemiseen (10.10.2018), jossa käsiteltiin hallituksen talousarvioesitystä ensi vuodelle.

Lausunnossaan Riskilä nosti esille erityisesti kaksi asuntoalaa koskevaa kriittistä asiaa: 1990-luvulla rakennettujen asuntojen peruskorjausten rahoituksen haasteet, jotka koskevat erityisesti asumisoikeuskohteita, sekä yleisen tarpeen pitkäjänteiseen asuntopolitiikkaan.

– 1990-luvulla maahamme valmistuneista 27 000 asumisoikeusasunnosta lähes 40 prosenttia on yhtiömme omistuksessa. Yhtiön toiminnan lähivuosien merkittävimmän haasteen muodostaakin tämän 1990-luvulla valmistuneen asuntokannan peruskorjausten rahoittaminen, totesi Riskilä puheenvuorossaan.

Riskilä jatkoi puheenvuoroaan kertomalla asumisoikeustalojen pysyvistä käyttö- ja luovutusrajoituksista, jotka vaikuttavat siihen, että potentiaaliset rahoittajat katsovat asumisoikeuskohteiden olevan vailla vakuusarvoa. Tästä syystä asumisoikeustaloja omistaville jääkin käytännössä ainoaksi rahoitusmuodoksi valtion korkotukilainoitus, johon sisältyy valtion antama takaus.

Toistaiseksi peruskorjauslainoitus on ollut riittävää, mutta mikäli korkotukilainojen hyväksymisvaltuudet eivät pysy uudistuotantotavoitteiden ja kasvavan peruskorjaustarpeen tasalla, tilanne voi nopeasti vaikeutua. Käsillä oleva talousarvioesitys ja sen valmistelusta saadut tiedot antavat tässä suhteessa aihetta huoleen.

Korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi vuodelle 2019 esitetään samaa 1 410 miljoonaa euroa kuin kuluvan vuoden talousarviossa, vaikka rakennuskustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana 2,6 prosenttia. Kustannusten nousua enemmän korjausrahoituksen tarvetta kasvattaa se, että kukin peruskorjausikään tuleva ”vuosiluokka” on tuntuvasti edellistä isompi. Esimerkiksi Asokodeilla se seuraa siitä, että vuonna 1992 valmistui 990, seuraavana vuonna 1 255 ja sitä seuraavana vuonna 1 449 asuntoa. Tuotannon huippu saavutettiin 1997, jolloin valmistui 1 704 asuntoa.

Peruskorjausten lainoitushaasteeseen vastaamisen lisäksi Riskilä peräänkuulutti pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, sillä rakentamisen prosessit ovat pitkäkestoisia erityisesti valtion tukemassa asuntotuotannossa.

– Esimerkiksi vuoden 2020 aikana aloitettavien kohteiden suunnittelu on jo käynnissä tai käynnistyy puolen vuoden kuluessa vailla varmuutta siitä, onko esimerkiksi Helsingin seudulle suunnattu käynnistysavustus käytettävissä hankkeen rahoittamiseen. Kun avustuksella tavoitellaan asuntotuotannon lisäämistä, investointipäätöstä tehtäessä pitäisi olla käytettävissä varma tieto siitä, onko avustus saatavissa kyseiseen hankkeeseen. Kun tieto avustusmuodon jatkumisesta saadaan talousarvioesityksen yhteydessä vuosi kerrallaan, avustuksen tuotantoa lisäävä vaikutus jää vajaaksi siitä, mitä se voisi olla, tähdensi Riskilä.