Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Asta Caplanin näyttelyssä unet ja päivänvalo kättelevät toisiaan

Jaa

Kangasala-talon galleriassa avautui kuvataiteilija Asta Caplanin öljyvärimaalauksista koostuva näyttely Silkkipilvien seurassa – Maalauksia. Caplan tutkii taiteessaan piirustuksen, maalauksen ja valokuvan rajapintoja. Esillä olevat maalaukset jatkavat Alankomaiden laatukuvan ja impressionistien perinnettä nykytaiteessa. Näyttely on avoinna 6.2.–3.3.2019.

Silkkipilvien seurassa III, öljy kankaalle, 2013, 100 x 80 cm. Kuva: Anne Välinoro
Silkkipilvien seurassa III, öljy kankaalle, 2013, 100 x 80 cm. Kuva: Anne Välinoro

Kangasala-talon galleriaan on ripustettu kolmentoista maalauksen kokonaisuus. Kuvataiteilija Asta Caplanin näyttely Silkkipilvien seurassa – Maalauksia koostuu öljyvärein maalatuista asetelmista ja interiööreistä. Mukana on myös maalauksia eleganteista perhoskämmeköistä sekä parhaat päivänsä nähneistä tulppaaneista.

– Yhtäaikaisesti herkät ja uhmakkaat muodon ja värin kontrastit kiehtovat mieltäni loputtomiin: siitä on syntynyt kiinnostukseni kukkien tarkasteluun, kertoo Asta Caplan.

Caplan tutkii havaitsemista, valoa ja heijastuksia

Maalauksissa aihetta tärkeämmäksi nousee valo ja valon aiheuttamat heijastukset, jotka kasvattavat kuvattua aihetta suuremmaksi kuin se itsessään onkaan.

– Maalauksen idea lähtee valotilanteesta. Jos kyseessä on olemassa oleva interiööri, käytän apuna omia paikan päällä tehtyjä piirustuksiani sekä omia valokuviani, joita otan sadoittain, avaa Caplan työskentelyään.

Asetelmat ovat sommiteltu yksinkertaisista asioista ja esineistä, kuten karhealle pellavaiselle pöytäliinalle asetellusta suolasirottimesta tai parista nahistuneesta sitruunasta. Materiaalin tuntu on käsin kosketeltava. Sirot käsinmaalatut kultareunaiset teekupit on pinottu päällekkäin niin, että katsoja aistii, että kaunis rakennelma voi sortua hetkenä minä hyvänsä. Kysymys on hetken lumosta.

– Maalaukset ovat myös paradoksaalinen pysyvä ikkuna lyhytaikaisuuteen, saavuttamattomaan ja näennäiseen täydellisyyteen. Ne ovat kuin uni, johon on mahdollisuus astua sisään ja tila, jossa tarkastella pysähtynyttä aikaa, pohtii Caplan.

Sisätiloja kuvaavissa maalauksissa yhdistyvät usein monet todelliset, mutta erilliset tilat ja esineet yhdeksi otteeksi Caplanin etsimästä tunnelmasta.

– Useimmiten suuret interiöörit ovat kuitenkin kollaasi useammasta paikasta, yhdistän vaikkapa tuolin Intiasta ja huoneen Los Angelesista. Teen niitä varten usein pienen akvarelliluonnoksen, joka lisää vielä yhden kerroksen prosessiin. Lopullinen maalaus sanelee kuitenkin lopulta itse itsensä, kertoo Caplan.

Klassisen tanssijan mieli heijastuu kauneuteen pyrkivissä kuvissa

Asta Caplan (os. Pajunen) syntyi vuonna 1982 Tampereella. Astan ollessa nelivuotias perhe muutti Valkeakoskelle. Teini-ikäisenä Caplan muutti Helsinkiin opiskellakseen Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa. Hän valmistui ammattitanssijaksi, mutta joutui muutaman vuoden ammattitanssijana toimimisen jälkeen etsimään itselleen uuden ammatin. Vastaus löytyi läheltä, sillä hän alkoi tekemään jotakin, mitä oli tehnyt aina, nimittäin taidetta. Caplanin lapsuudenperheessä taide oli ollut läsnä aina. Caplanin vanhemmat Timo ja Pirkko Pajunen ovat molemmat Valkeakoski-opiston pitkän linjan taideaineiden opettajia ja kuvataiteilijoita itsekin.

– Kuvataidetta olen tehnyt aina. Se on enemmän elämäntapa kuin muuta. Siksi oli luontevaa hakeutua tälle alalla, toteaa Caplan.

Caplan opiskeli ensin Oriveden Opiston kuvataidelinjalla ja Vapaassa Taidekoulussa maalaustaidetta ennen kuin aloitti vuonna 2005 maalaustaiteen opinnot Kuvataideakatemiassa. Opiskeluaikana hän perehtyi myös japanilaiseen taiteeseen.

– Kiinnostuin japanilaisesta estetiikasta jo 9-vuotiaana. Olin Kuvataideakatemiasta vuoden vaihdossa Japanissa ja opiskelin paikallisen mestarin johdolla japanilaista tussimaalaustekniikkaa, kertoo Caplan.

Caplania kiinnostaa japanilaisessa estetiikassa erityisesti tyhjän tilan ajattelu. Tietynlaisia yhtymäkohtia omaan taiteeseen löytyy myös japanilaisesta kauneuden käsitteestä ja kasviaiheista.

– Minulla on klassisen tanssijan mieli. Kuvan pitää toimia myös esteettisesti, hän painottaa.

Nykyään Asta Caplan asuu ja työskentelee Saksassa. Hän pitää näyttelyitä sekä Euroopassa että Suomessa. Seuraavan kerran Caplanin teoksia voi nähdä huhtikuussa yksityisnäyttelyssä Auran Galleriassa, Turussa.

Asta Caplanin näyttely Silkkipilvien seurassa – Maalauksia Kangasala-talon galleriassa 6.2.– 3.3.2019

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja

Asta Caplan
asta @ astacaplan.com
www.astacaplan.com
Instagramissa Asta Caplan.

Johanna Kangas
Tiedottaja
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
johanna.kangas @ kangasala-talo.fi
040 773 0196

Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6
36200 Kangasala
kimmopyykkotaidemuseo.fi
Avoinna ti–ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15
Sisäänpääsy 6/4 € tai Museokortti, Alle 18-vuotiaat maksutta.

Kuvat

Silkkipilvien seurassa III, öljy kankaalle, 2013, 100 x 80 cm. Kuva: Anne Välinoro
Silkkipilvien seurassa III, öljy kankaalle, 2013, 100 x 80 cm. Kuva: Anne Välinoro
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kuohunharjuntie 6
36200 KANGASALA

040 773 0148http://www.kimmopyykkotaidemuseo.fi

Kimmo Pyykkö -taidemuseon vaihtuvat näyttelyt esittelevät korkeatasoista kotimaista kuvataidetta kahdessa kerroksessa. Pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee taidemuseon kolmannessa kerroksessa avaa kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämän ja uran vaiheita. Taidemuseon yleisötyöhön kuuluvat yleisö- ja teemaopastukset, opastukset, luennot ja työpajat eri kohderyhmille. Kimmo Pyykkö -taidemuseo sijaitsee Kangasala-talossa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Kesällä 2019 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa avautuu Einar Ilmonin näyttely17.4.2019 08:30:00 EESTTiedote

TIEDOTE 17.4.2019. Kesäkuussa Kimmo Pyykkö -taidemuseossa avautuu kangasalalaisen kuvataiteilija Einar Ilmonin (1880-1946) odotettu näyttely. Taidemuseon kahteen kerrokseen sijoittuvassa näyttelyssä esitellään Ilmonin tyypillisimpiä teemoja; henkilökuvia, omakuvia, maisemia ja uskonnollisia aiheita. Ilmonin teosten rinnalle ripustetaan muutama teos myös hänen opettajaltaan Helene Schjerfbeckiltä. Schjerfbeckiä ja Ilmonia yhdisti paitsi tyylilliset pyrkimykset, maalaustapa ja aihevalinnat, myös sielullinen yhteys ja eristäytynyt elämätapa. Näyttelyssä on esillä noin 55 teosta.

Samuli Heimosen toinen taiteilijatapaaminen to 11.4. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa5.4.2019 11:55:44 EESTTiedote

Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttelyn on nähnyt jo liki 5000 ihmistä. Ensi torstaina 11.4. klo 17.30 on toinen mahdollisuus tavata taiteilija ja kuulla hänen itsensä kertomana näyttelystä sekä taiteellisista vaikutteistaan. Tilaisuus Kimmo Pyykkö -taidemuseon toisessa kerroksessa on kaikille avoin ja maksuton. Huomaathan kuitenkin, että tilaan mahtuu rajoitettu määrä ihmisiä.

Samuli Heimosen näyttely ja sen oheisohjelma tarjoavat jokaiselle jotakin26.2.2019 10:58:17 EETTiedote

TIEDOTE 25.2.2019. Kuvataiteilija Samuli Heimosen suosittu näyttely Monesta yksi on ollut avoinna kuukauden päivät ja sen on nähnyt jo yli 2000 kävijää. Näyttelyn monipuolinen oheisohjelma syventää näyttelykokemusta ja näyttelyn teemoja monin eri tavoin. Ensi viikolla ohjelmassa: museolehtorin kierros Samuli Heimosen näyttelyyn pidetään keskiviikkona 27.2. klo 13 ja yleisöopastus sunnuntaina 3.3. klo 13. Maaliskuun alussa voi tulla katsomaan, miten Samuli Heimosen maalaukset syntyvät, kun Heimonen ja kansanmuusikko Ville Ojanen kohtaavat Kangasala-talon lavalla ja huhtikuussa voi puolestaan osallistua vaikkapa mosaiikkikurssille.

Kuvan syntymisen ihme musiikin tahdittamana Kangasala-talon lavalla 6.3.19.2.2019 08:51:00 EETTiedote

Keskiviikkona 6.3. klo 19 Kangasala-talon lavalla kohtaavat kuvataiteilija Samuli Heimonen ja kansanmuusikko Ville Ojanen yhtyeineen. Yleisöllä on mahdollisuus nähdä, miten Samuli Heimosen teokset syntyvät ja kokea musiikin siivittämä maalaustapahtuma, jota harvoin pääsee seuraamaan ”livenä”. Tapahtumalipun hinnalla sisäänpääsyn myös Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttelyyn Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme