Tammikuussa säästö näkyy jo selkeästi kaupungin yksiköissä. Energiankulutus on aiempiin vuosiin verrattuna laskenut toiminnoista riippuen keskimäärin 6-10 %. Erityisesti energiansäästössä ovat kunnostautuneet opetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköt. Niissä lämpötilarajat ovat lakisääteisesti korkeammat kuin muissa julkisissa tiloissa. Merkittävä osuus säästöstä on syntynyt kylmälaitteiden energiatehokkuuden parantamisella, talotekniikan oikeilla säädöillä ja arkisella energiatietoisuudella.

”Meillä on useita kouluja ja päiväkoteja. Tässä mittakaavassa yksittäisen kohteen pienetkin teot vaikuttavat, ja säästöä syntyy koko organisaation tasolla. Olen iloinen siitä, että olemme pystyneet toteuttamaan energiatehokkuutta lisääviä toimia ilman haittaa palveluille”, sanoo kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala.

Koivurinteen päiväkodin johtaja Sanna Forslund toteaa, että isoimmat konkreettiset muutokset on tehty siinä vaiheessa, kun käyttöikänsä lopulla olleita kylmälaitteita on vaihdettu energiatehokkaampiin ja perinteisiä loisteputkilamppuja ledvaloihin. ”Meillä toimitaan aika perinteisesti – ulkoillaan paljon ja kuivatellaan märillä keleillä vaatteita kuivauskaapeissa päivän mittaan. Emme ole tinkineet niiden käytöstä, eikä energiatietoisuus varhaiskasvatuksessa muutenkaan tarkoita kylmiä tiloja tai pimeitä päiväkoteja. Toki opetellaan yhdessä lasten kanssa sammuttamaan turhia valoja ja välttämään energian tuhlausta.”

Kaupunki sitoutui kampanjan alkaessa kolmeen konkreettiseen energiansäästötekoon.Lyhyellä aikavälillä tehokkain näistä teoista on ollut lämpimän käyttöveden lämpötilarajojen säätö aiemmasta 58 asteesta 55 asteeseen. Teolla on ollut merkittävä vaikutus kiinteistöjen energiankulutukseen.

 Muina energiansäästötekoina kaupungin organisaatiossa päädyttiin tehostamaan aiheeseen liittyvää viestintää kuntalaisille ja työntekijöille. Lisäksi perusopetuksessa ja lukioissa energiatietoisuutta on lisätty osana arkea. Hankinnoissa ja rakentamisessa energiatehokkuus on jo pitemmän aikaa ollut kiinteä osa toimintaa.