Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Astrid Thors ruotsinkielisistä kotoutumispoluista Suomessa: Maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan kokonaisstrategia, kaksikielisille maakunnille ehdotetaan yhteistä kotouttamiskoordinaattoria

Jaa
Kuntaliiton ruotsinkielistä kotouttamista edistävä hanke on lisännyt kiinnostusta ruotsinkieliseen kotouttamiseen ja tuonut asialle lisää näkyvyyttä. Hanke on ennen kaikkea lisännyt tietoa mahdollisuudesta valita ruotsinkielinen kotoutumispolku.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
24.1.2018
Julkaistavissa heti

Astrid Thors ruotsinkielisistä kotoutumispoluista Suomessa:
Maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan kokonaisstrategia, kaksikielisille maakunnille ehdotetaan yhteistä kotouttamiskoordinaattoria


Kuntaliiton ruotsinkielistä kotouttamista edistävä hanke on lisännyt kiinnostusta ruotsinkieliseen kotouttamiseen ja tuonut asialle lisää näkyvyyttä. Hanke on ennen kaikkea lisännyt tietoa mahdollisuudesta valita ruotsinkielinen kotoutumispolku.

– Hankkeen tuoman julkisuuden ansiosta myös ruotsinkielisen kotouttamisen kysyntä on todennäköisesti lisääntynyt, sanoo varatuomari Astrid Thors, joka on arvioinut hankkeen Kuntaliiton toimeksiannosta.

Maahanmuuttajien ruotsinkielisen kotouttamisen vahvistamiseksi Thors ehdottaa joukkoa erilaisia toimenpiteitä: Uusimaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi voisivat esimerkiksi rekrytoida yhteisen ruotsinkielisestä kotouttamisesta vastaavan koordinaattorin ja Folktinget voisi perustaa kotouttamistoimikunnan. Thors ehdottaa myös perustettavaksi suomenruotsalaisten työnantajien foorumia ja laadittavaksi ruotsin kielen opetusmateriaalia.

– Meidän tulee kehittää oppimisen tueksi uusia teknisiä mahdollisuuksia, esimerkiksi sanakirjasovelluksia, ja panostaa sähköisiin oppimateriaaleihin, selkokielisiin uutisiin ja etäopetukseen.
Toimenpiteet perustuvat niihin ehdotuksiin, jotka maahanmuuttokoordinaattori Liselott Sundbäck toi esiin hankeraportissaan Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val?.

Ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan erilaisia malleja. Monella paikkakunnalla Pohjanmaalla työperäinen maahanmuutto on yleistä, ja tällöin perheet kotoutetaan useimmiten ruotsin kielellä. On myös yleistä, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat saavat Pohjanmaalla ruotsin kielen opetusta.

– Ruotsinkieliset alueet ovat erilaisia. Sen vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa mallia, jota voitaisiin käyttää kaikkeen ruotsinkieliseen kotouttamiseen. Malleja tarvitaan useampia, Thors sanoo.

Ruotsinkielisten ja suomenkielisten nuorten asenteissa monikulttuurisuutta kohtaan on merkittävä ero. Sen osoittaa ajatushautomo Magman Taloustutkimuksen ja Åbo Akademin toimeksiannosta helmikuussa 2017 toteuttama demokratiatutkimus.*) Tutkimuksen mukaan 71 prosenttia ruotsinkielisistä nuorista (18–24 v.) suhtautuvat täysin tai jossain määrin positiivisesti monikulttuurisuuteen, kun vastaava osuus suomenkielisistä nuorista on 81 prosenttia. Eroa on siis 10 prosenttiyksikköä.

– Ovatko suvaitsevaiset suomenruotsalaiset vain myytti, vai johtuvatko luvut siitä, että monissa ruotsinkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa ei ole samanlaista monikulttuurisuutta kuin suomenkielisissä, Thors pohtii ja peräänkuuluttaa kokonaisstrategiaa ruotsinkieliselle kotouttamiselle.

Eduskunta hyväksyi syksyllä 2017 muutokset vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin. Muutokset vahvistavat vapaan sivistystyön roolia varsinaisen kotouttamiskoulutuksen järjestäjänä. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

– Tämä on askel oikeaan suuntaan, koska ruotsinkielistä kotouttamiskoulutusta on suurelta osin järjestetty vapaan sivistystyön piirissä, Thors sanoo.

Integration på svenska -hankkeen (2016–2017) rahoittivat Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen Tre Smeder ja Suomen Kuntaliitto.

*) Luvut esitettiin Opetushallituksen koulutuspäivillä syksyllä 2017.

Lisätietoja:
Astrid Thors, varatuomari, puh. 050 525 2557
Kristina Wikberg, johtaja, Suomen Kuntaliitto, p. 050 378 0466

Ruotsinkielinen raportti Utvärdering av Projekt Integration på svenska on kokonaisuudessaan ladattavissa PDF-muodossa täältä:

http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3442

Loppuraportti Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val? on ladattavissa täältä:

http://shop.kommunerna.net/product_details.php?p=3360



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Margareta Björklund
Tiedottaja
Ruotsinkielinen tiimi
Suomen Kuntaliitto ry
+358 9 771 2060, +358 50 463 9268

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye