Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista – kaupunkien erot suuria
Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.
”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.
Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.
Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin
Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.
Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.
”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.
Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin
Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.
Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.
Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.
”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain”, Kekäläinen kertoo.
Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.
Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi
Lisätietoja:
ekonomisti Antti Kekäläinen, p. 040 164 8136 sposti: antti.kekalainen@ptt.fi
liiketaloustutkija Kirsi Noro, p. 040 164 8369 sposti: kirsi.noro@ptt.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Taloyhtiön kevättalkoot – mikä mainio tapa tutustua naapureihin!16.4.2024 09:03:00 EEST | Tiedote
Kevät on taloyhtiöissä talkoiden kulta-aikaa, ja säiden lämmetessä monilla pihoilla näkyy naapuruksia haravoineen ja kottikärryineen. Vaikka moni taloyhtiö on ulkoistanut piha-alueiden hoitamiseen liittyvät tehtävät huoltoyhtiölle, ovat talkoot edelleen tärkeä tapa tutustua naapureihin.
Timo Nieminen jatkaa Kiinteistöliiton puheenjohtajana6.4.2024 11:51:14 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa DI Timo Nieminen Kauniaisista. Porissa kokoontunut Kiinteistöliiton liittokokous valitsi Niemisen yksimielisesti jatkoon.
Etäosallistuminen pysyvästi tarjolle taloyhtiöiden yhtiökokouksiin19.3.2024 09:02:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöiden kannattaa pitää etäosallistumista pysyvästi tarjolla vaihtoehtona kevään yhtiökokouksissa. Etäosallistuminen yleistyi tuntuvasti koronapandemian aikana, mutta Kiinteistöliitto kannustaa taloyhtiöitä säilyttämään etäosallistumismahdollisuuden, vaikka tautitilanne ei sitä enää edellytäkään.
Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin: ei energiakorjausvelvoitetta asuinrakennuksille13.3.2024 09:21:38 EET | Tiedote
Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen tiistaina 12.3.2024. Päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita.
Toiminnantarkastus tuo avoimuutta ja läpinäkyvyyttä taloyhtiön hallintoon12.3.2024 09:02:00 EET | Tiedote
Kun taloyhtiön tilikausi päättyy, vuorossa on monessa taloyhtiössä toiminnantarkastus. Toiminnantarkastuksella varmistetaan, että yhtiön päätökset on tehty asunto-osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti. Sen sijaan päätösten arviointi mielipidekysymyksenä ei kuulu toiminnantarkastajalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme