Kiinteistöliitto

Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista – kaupunkien erot suuria

Jaa

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.

Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.

Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.

Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.

Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain”, Kekäläinen kertoo.

Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi

Lisätietoja:

ekonomisti Antti Kekäläinen, p. 040 164 8136 sposti: antti.kekalainen@ptt.fi

liiketaloustutkija Kirsi Noro, p. 040 164 8369 sposti: kirsi.noro@ptt.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kiinteistöliitto
Kiinteistöliitto
Annankatu 24, 3. krs
00100 HELSINKI

09 1667 6761http://www.kiinteistoliitto.fi

Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 27 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

 

Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna15.11.2017 08:50Tiedote

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme