Asumisoikeusasumisen suosio kovassa kasvussa
Helsingin Uutiset kertoi taannoin, että asumisoikeusasunnoilla oli viime vuonna koko maassa noin 15 000 hakijaa eli 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutinen oli helppo uskoa, sillä hakijoiden määrien lisääntyminen nousu näkyi myös meillä Asokodeilla.
Pääkaupunkiseudulla hakijamäärät ovat kasvaneet vielä reippaammin. Asokodeillakin erityisesti helsinkiläiset kohteet ovat erittäin kysyttyjä, sillä muiden asumismuotojen tavoin asoasumisessakin sijainti vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Onneksi yhtiömme asunnot pärjäävät tässä sijaintikisassa hyvin.
Myöskään asumiskustannukset huomioiden ei ole mikään ihme, että asoasuntojen suosio kasvaa. ARAn joulukuussa julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan käyttövastikkeet nousivat koko maassa viime vuoden aikana keskimäärin vain 0,3 %, Asokodeilla vielä vähemmän eli 0,25 %. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa korotettiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna keskimäärin 1,4 %.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat ARAn tilastojen mukaan keskimäärin 29 % kalliimpia kuin asoasuntojen käyttövastikkeet. Vastikkeet olivat myös halvempia kuin ARA-asuntojen vuokrat kaikissa muissa vertailukaupungeissa paitsi Kuopiossa, jossa ne olivat 1 % kalliimpia. Vantaalla, Helsingin seudun kehyskunnissa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat noin 10 % edullisempia kuin ARA-vuokrat.
ARAn selvityksessä todettiin myös, että asoasuntojen vaihtuvuus on pienentynyt jo viisi vuotta peräkkäin. Kaikissa asumisoikeusasunnoissa vaihtuvuus oli vuoden vaihteessa 19,4 %. Meillä Asokodeilla asukasvaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 %. Pieni vaihtuvuus kertoo asumismuodon suosiosta muihin asumisvaihtoehtoihin verrattuna.
Viime vuonna maahamme valmistui 1 800 asumisoikeusasuntoa, mikä on 20 % kaikista valmistuneista ARA-asunnoista. Asoasuntoja rakennettiin pääasiassa pääkaupunkiseudulle, jolla sijaitsee 45 % kaikista asoasunnoista.
Asumisoikeusasuntojen kysyntä on ARAn selvityksenkin mukaan kovinta Helsingissä, jossa asoasuntojen markkinatilanne määritellään kireäksi. Tämä ei ihmetytä, kun tietää missä hinnoissa omistusasunnot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot alueella ovat. Sen sijaan ihmetyttää se, miksi kaupunki ei osoita tontteja nykyistä runsaammin juuri asumisoikeusasuntojen tuottamiseen, sillä asoärjestelmä on kuin täsmäase vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan.
Asoasunnot ovat erinomainen asuntopoliittikan väline erityisesti siksi, että asoasuntoihin kohdistuvat ARA-rajoitukset ovat pysyviä. Toisin kuin määräaikaisten rajoitusten alaiset valtion tukemat vuokra-asunnot, Asoasunnot ovat siten pysyvästi hintasäänneltyjä, eli niiden kohtuuhintaisuus on taattu hamaan tulevaisuuteen.
Asumisoikeusasumisen etuna on, että asumisoikeuden saa suhteellisen pienellä pääomalla verrattuna omistusasumiseen, eli myös pienituloisella työntekijällä on varaa hankkia tarpeidensa mukainen pysyvä asunto läheltä työpaikkaa ja palveluita. Asunnon hankinta on myös täysin riskitön asukkaalle, sillä hän pääsee asunnosta eroon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja saa asumisoikeusmaksun takaisin indeksillä tarkistettuna.
Yhtiö myös pitää huolta taloista ja asunnoista ammattimaisesti, ja vastikkeiden tasausjärjestelmän ansiosta isotkaan korjaustoimet eivät nosta vastikkeita yllättäen. Asuminen on siis edullisuuden lisäksi helppoa ja turvallista.
Välillä kuulee osin kummallistakin kritiikkiä asumisoikeusjärjestelmää kohtaan. Tekeekin mieli kysyä, ovatko Suomen yli 47 000 asoasunnossa asuvat yli 100 000 asukasta väärässä, kun pitävät niin hanakasti kiinni nykyisistä asunnoistaan, tai perustuuko hakijamäärien ripeä kasvu hakijoiden väärinymmärrykseen. Eivät ole, eikä perustu. Asoasuntoja tarvittaisiin vaan reilusti lisää, jotta yhä useampi asukas voisi päästä kiinni tähän tutkitusti edulliseen ja turvalliseen asumismuotoon.
Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit)
Jari Riskilä, toimitusjohtaja, varatuomari
Puhelin: 020 161 2299
Sähköposti: jari.riskila@asokodit.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Asuntosäätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Asuntosäätiön suurin tytäryhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit) omistaa yli 16 000 asuntoa 31 paikkakunnalla. Konsernin toiminta perustuu jatkuvaan kehittymiseen sekä hyvien asumispalveluiden tuottamiseen yhdessä huolella valittujen kumppaneiden kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Asuntosäätiö
Asuntosäätiö mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa27.3.2024 09:20:23 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on ensimmäistä kertaa mukana Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja sekä hyviä kesätyökokemuksia.
Asuntosäätiöltä uusia asumisoikeusasuntoja Tampereen Tesomalle26.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiö ja Hartela Pirkanmaa Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen 54 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisesta Tampereen Tesomalle. Työt alkavat toukokuussa 2024 ja asuntojen on määrä valmistua vuoden 2025 lopulla.
Asuntosäätiö vuoden 2023 rakennuttaja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa19.3.2024 14:31:15 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on valittu parhaaksi rakennuttajaksi Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa. Kilpailussa palkittiin vuoden 2023 talonrakentamisen parhaat yritykset ja työmaat.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: Asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti – ASO-järjestelmää tulee kehittää, ei lakkauttaa18.3.2024 14:29:10 EET | Tiedote
Asuntopolitiikan poukkoilevuus vaikeuttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden sekä kaupunkien ja kuntien toimintaa. Asuntopolitiikka on keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Segregaation torjunnassa toimivaksi osoittautunutta asumisoikeusjärjestelmää tulee edelleen kehittää.
Robotti-imurit valtasivat suomalaiskodit – villakoiria jahtaavat nyt Irma, Robo ja Keijo28.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan jo yli 700 000 suomalaisen kotona villakoiria jahtaa nykyisin robotti-imuri. Kodinkonekollegoistaan poiketen useimmat robotti-imurit saavat myös nimen – nurkkia puunaavat useimmiten Robo tai NuuNuu, mutta löytyypä joukosta myös Faija, Possu ja Mörkö.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme