Asumisoikeuslakia ei tule lakaista maton alle
Ympäristöministeriön tiedotteessa 1.10.2018 kerrottiin, että ASO-lakia ei uudisteta tällä hallituskaudella siitä huolimatta, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen omana itsenäisenä hallintamuotonaan on kirjattu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.
Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen toi asian esiin jo edellisviikonloppuna puheenvuorossaan Vuokralaispäivillä. Tiilikainen totesi, että koska järjestelmän uusiminen on niin hankalaa, on sen sijaan lähdetty selvittämään innolla uutta osuuskuntamallia kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi.
Osuuskuntamalli voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei voi olla niin, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen jätetään sikseen vain, koska kehittäminen koetaan poliittisesti hankalaksi.
Lähes 50 000 asoasunnossa asuu jo reilusti yli satatuhatta asukasta, ja kuten Tiilikainenkin tiedotteessa totesi, asoasuminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona. Asuntojen käyttöaste on erittäin korkea ja asukkaiden vaihtuvuus selvästi vähäisempää kuin kaikissa suomalaisissa asumismuodoissa keskimäärin.
Asoasuminen voisi kuitenkin olla vielä parempi järjestelmä ja palvella vielä isompaa asukasmäärää, jos järjestelmää kehitettäisiin. Kaikkia toimintoja pitää kehittää ajan tarpeiden mukaan, niin myös asojärjestelmää, joka luotiin vuonna 1991. Maailma on kovasti muuttunut 27 vuodessa.
Luonnos asumisoikeuslain uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella keväällä 2017. Luonnoksessa oli erittäin tarpeellisia muutosehdotuksia muun muassa asukasvalintaan liittyen. Valtakunnallinen järjestysnumero, numeroiden määräaikaisuus ja asukasvalintapäätösten siirtäminen kunnilta omistajayhteisöihin parantaisivat hakijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa asunto nopeammin.
Lakiuudistuksen siirtyminen jälleen kerran hamaan tulevaisuuteen on erittäin huono asia erityisesti asunnonhakijoiden ja asukkaiden kannalta. Koska Asokotien kaltaisessa yleishyödyllisessä yhtiössä asukkaiden ja yhtiön edut ovat yhteneviä, uudistuksen viipyminen on myös yhtiön kannalta haitallista.
Tiedämme, että lakiuudistushanke muodostui mahdottomaksi siitä syystä, että tietyille poliittisille tahoille oli ylikäymättömän vaikeaa hyväksyä lakiluonnoksessa ollutta asosopimuksen irtisanomissuojan heikentämistä edes poikkeuksellisissa ääritapauksissa, joissa talolla ei olisi kysyntää nimenomaan asumisoikeuskohteena.
Asokotien kannalta tuo lainkohta ei olisi ollut ehdoton kynnyskysymys, koska talojen myynti tai vuokrataloiksi muuttaminen eivät kuulu strategisiin vaihtoehtoihimme. Me omistamme taloja pitkäjänteisesti ja kehitämme toimintaamme siten, että talot pysyvät asuttuina ja taloudellisesti kannattavina.
Tavoitteemme on luoda asukkaille turvallisia asumisyhteisöjä, joiden edistämiseksi tarvittaisiin myös mainittua lakiuudistusta.
Nyt hyvän asian edistäminen on jäänyt vääristä seikoista kiinni. Asia ei tällä hallituskaudella etene, mutta täytyy toivoa, että seuraava hallitus ymmärtää asumisoikeuslain uudistamisen tarpeen. Lakia koskeva esitysluonnos sisältää eräitä ongelmallisia, korjaamista vaativia kohtia, mutta myös niin paljon hyvää, että uudistusta on syytä jatkaa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Näin tuleva hallitus voi halutessaan nopeastikin saada uudistuksen maaliin.
Pääkaupunkiseudulla asoasuntojen käyttövastikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat.
Suurin ero on Helsingissä, jossa markkinavuokrat olivat vuosi sitten 34 prosenttia asoasunnoista maksettavia käyttövastikkeita korkeammat. Espoossa keskimääräinen markkinavuokra oli 22 prosenttia ja Vantaalla 20 prosenttia keskimääräistä käyttövastiketta korkeampi. Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen marraskuussa 2017 julkaisemasta asuntomarkkinakatsauksesta.
Jo pelkästään noiden lukujen kautta asumisoikeusjärjestelmän edut ovat kristallinkirkkaita huutavan asuntopulan ja korkeimpien asumiskustannusten alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuntojemme taloudellinen käyttöaste onkin tällä hetkellä 98,75 prosenttia.
Asojärjestelmä on erinomainen keino tuottaa markkinoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja myös tulevaisuudessa. Asumisoikeusasunnot ovat kysyttyjä ja vastaavat myös yhteiskunnan tarpeeseen kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta. Asojärjestelmän kehittämistä ei kannata lakaista maton alle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit)
Jari Riskilä, toimitusjohtaja, varatuomari
Puhelin: 020 161 2299
Sähköposti: jari.riskila@asokodit.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Asuntosäätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Asuntosäätiön suurin tytäryhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit) omistaa noin 16 000 asuntoa 31 paikkakunnalla. Konsernin toiminta perustuu jatkuvaan kehittymiseen sekä hyvien asumispalveluiden tuottamiseen yhdessä huolella valittujen kumppaneiden kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Asuntosäätiö
Asuntosäätiö mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa27.3.2024 09:20:23 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on ensimmäistä kertaa mukana Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja sekä hyviä kesätyökokemuksia.
Asuntosäätiöltä uusia asumisoikeusasuntoja Tampereen Tesomalle26.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiö ja Hartela Pirkanmaa Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen 54 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisesta Tampereen Tesomalle. Työt alkavat toukokuussa 2024 ja asuntojen on määrä valmistua vuoden 2025 lopulla.
Asuntosäätiö vuoden 2023 rakennuttaja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa19.3.2024 14:31:15 EET | Tiedote
Asuntosäätiö on valittu parhaaksi rakennuttajaksi Uudenmaan piirin työturvallisuuskilpailussa. Kilpailussa palkittiin vuoden 2023 talonrakentamisen parhaat yritykset ja työmaat.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: Asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti – ASO-järjestelmää tulee kehittää, ei lakkauttaa18.3.2024 14:29:10 EET | Tiedote
Asuntopolitiikan poukkoilevuus vaikeuttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden sekä kaupunkien ja kuntien toimintaa. Asuntopolitiikka on keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Segregaation torjunnassa toimivaksi osoittautunutta asumisoikeusjärjestelmää tulee edelleen kehittää.
Robotti-imurit valtasivat suomalaiskodit – villakoiria jahtaavat nyt Irma, Robo ja Keijo28.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan jo yli 700 000 suomalaisen kotona villakoiria jahtaa nykyisin robotti-imuri. Kodinkonekollegoistaan poiketen useimmat robotti-imurit saavat myös nimen – nurkkia puunaavat useimmiten Robo tai NuuNuu, mutta löytyypä joukosta myös Faija, Possu ja Mörkö.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme