Asuntokauppa tasaantui heinä-syyskuussa edellisneljänneksistä
Vanhojen osakeasuntojen hintojen vuosinousu jatkui kolmannella neljänneksellä vahvana kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Hinnannousu tasoittui ennakkotietojen mukaan kuitenkin selvästi edellisiin neljänneksiin verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousivat 5,6 prosenttia viime vuodesta, mutta laskivat 0,4 prosenttia toiseen neljännekseen verrattuna. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 5 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 6,9 prosenttia vuotta aiemmasta.
Asuntokauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta kolmannella neljänneksellä 5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu oli kuitenkin pienempää kuin vuoden aiempina neljänneksinä.
”Kaupankäynti tasaantui etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin kauppoja saman verran kuin kolmannella neljänneksellä vuosi sitten”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Vuorio.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pidempään jatkunut rivitaloasuntojen hintojen lasku on pysähtynyt poikkeusaikana, ja hinnat ovat viime neljänneksinä nousseet. Kerrostaloasunnoissa kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen hinnat ovat kohonneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella muita huoneistotyyppejä selvästi nopeammin. Vuorion mukaan eri huoneistotyyppien hintakehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja.
”Esimerkiksi Turussa yksiöiden hinnat ovat nousseet yhä vuoteen 2015 verrattuna kaksioita ja perheasuntoja enemmän, kun taas Tampereella eri huoneistotyyppien hintakehitys on ollut samankaltaista”, Vuorio toteaa.
Koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna kolmannella neljänneksellä 4,1 prosenttia. Maakunnista hinnat nousivat eniten Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Hinnat laskivat eniten Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.
”Vaikka poikkeusaika on tuonut piristystä alueellisiin asuntomarkkinoihin, hintakehityksen alueellinen eriytyminen on yhä ajankohtaista”, Vuorio sanoo.
Pidemmällä aikavälillä eli vuoteen 2015 verrattuna vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa hinnat ovat laskeneet. Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla hinnat ovat laskeneet eniten, yli 20 prosenttia vuodesta 2015. Asuntojen hintojen alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Esimerkiksi maakuntakeskusten keskustojen hintakehitys poikkeaa huomattavasti kauempana keskustasta olevista alueista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Vuorio, yliaktuaari
p. 029 551 3385
elina.vuorio@tilastokeskus.fi
Elina VuorioYliaktuaari
Puh:029 551 3385elina.vuorio@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme