Finanssiala ry

Asuntolainojen vastineeksi löytyy myös säästöjä ja sijoituksia

Jaa
Joka toisella suomalaisella on jotain lainaa. Tyypillisimmin se on asuntolainaa, jollaista on 29 prosentilla. Lainan vastapainoksi useimmilla on myös säästöjä ja sijoituksia. Kotitalouksilla, joilla lainaa on yli 250 000 euroa, säästöjä ja sijoituksia on 80 prosentilla. Tiedot selviävät Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.

Säästö- ja sijoitusvarallisuuden keskimääräinen arvo asuntolainaa omaavilla on noin 19 000 euroa. Varallisuuden arvo nousee, mitä suuremmasta lainamäärästä on kyse. Keskimäärin suomalaisilla on asuntolainaa noin 99 000 euroa, pääkaupunkiseudulla tätä enemmän.

Kahden viime vuoden aikana otetut asuntolainat ovat suuruudeltaan olleet noin 150 000 euroa, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 180 000 euroa. ”Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet hyvin toimeentulevat, joilla on myös keskimääräistä useammin säästöjä tai sijoituksia. Heistä 86 prosenttia on myös varautunut koron nousuun ja siitä aiheutuviin lainanhoitokulujen kasvuun”, kertoo johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Erkkilän mukaan asuntolainoihin liittyvät riskit tuntuvat olevan hyvin hallinnassa. ”On tärkeää, että velkaantumiskeskustelussa otetaan huomioon myös varallisuus. Vaikka keskivertosuomalaisen rahoitusvarallisuus ei ole suuren suuri, on se kuitenkin tärkeä puskuri odottamattomien tilanteiden varalle”.” Erkkilä muistuttaa, että Suomessa viranomaisilla on jo tällä hetkellä käytössään suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä. Monet niistä kohdistuvat pankkien kotitalouksille myöntämiin asuntolainoihin. ”Jos lainansaantia kiristetään, on vaarana, että suomalaisten mahdollisuus muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä heikkenee. Tämä heijastuisi myös talouden kasvuedellytyksiin”, Erkkilä painottaa.

Korkojen mahdolliseen nousuun varaudutaan

Tutkimukseen vastanneista asuntolainallisista 56 prosenttia on huolissaan korkojen noususta. Määrä on aiempaa suurempi. Huoli korkojen noususta on mielessä yhtä lailla pieni- ja suurituloisilla, samoin erikokoisia asuntolainoja omaavilla.

Lainaan liittyviin riskeihin suomalaiset varautuvat entistä useammin säästämällä. Myös kiinnostus korkokattoa kohtaan on kasvanut selvästi. Korkokaton ottaneiden määrä on noussut 30 prosenttiin ja myös lainanottoaikeissa olevat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä.

Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1-2 vuoden välein. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä, luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella selvitettiin uusina aiheina säästöjen ja sijoitusten arvoa, taloyhtiölainoihin liittyviä asioita, uudisasuntojen tontin lunastamista, sijoitusasuntoon kohdistuvia lainoja sekä rahan siirtämiseen ja ostosten maksamiseen tarkoitetun mobiilisovelluksen käyttämistä.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluina marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Tällöin haastateltiin 2 500 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään 15-79 kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 4,3 miljoonaa.

Tutkimuksen teki Finanssiala ry:n toimeksiannosta IROResearch Oy.

Tutkimusraportti

Kuvapaketti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye