Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estämiseen keinoja etsinyt valtiovarainministeriön työryhmä luovutti syksyllä 2019 mietintönsä, jossa se huolellisen harkinnan jälkeen ei esittänyt rajoitteita tuloihin suhteutettuihin velanhoitomenoihin. Sen sijaan työryhmä ehdotti tulosidonnaista velkakattoa (DTI), mutta valtiovarainministeri Annikka Saarikko ilmoitti 2.7.2021, ettei hän aio edistää valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien velkakattoa.

FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kummeksuu Fivan suositusta tuloihin sidotusta velkaantumisrajoitteesta.

”Vaikka kyseessä on suositus, on selvää, että sillä on merkittävä ohjausvaikutus pankkien luotonantoon aivan samaan tapaan kuin jo kymmenkunta vuotta voimassa olleella asuntolainan ottajan stressitestillä on ollut”, Mattila sanoo.

Käynnissä on nyt erilaisia sääntelyhankkeita, joilla vaikutetaan jatkossa kotitalouksien velkaantumiseen. Hallitus antoi 16.6. eduskunnalle lakiesityksen asuntolainojen enimmäispituudesta ja muun muassa taloyhtiölainojen sääntelystä. Lisäksi oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutosta korkokaton tiukentamisesta.

”Nämä tulevat vaikuttamaan kotitalouksien luotonottoon ja -saantiin. Se, miten paljon luotonsaanti muuttuu, jää nähtäväksi, sillä Fivan tänään antaman suosituksen vaikutuksia ei ole tarkasteltu yhdessä muiden, jo valmistelussa olevien toimenpiteiden kanssa.”

Mattilan mukaan vaikutusarviointien tärkeyttä korostaa erityisesti nykyinen taloustilanne: heikentyvässä taloussuhdanteessa on vältettävä toimia, jotka vaikeuttavat luotonantoa ja jarruttavat työvoiman liikkuvuutta.

Fivan nykyinen suositus asuntolainan hakijoiden stressitestauksesta on ollut toimiva ja riittävä järjestely. Osin päällekkäistä ja määrittelyiltään nyt voimassa olevasta suosituksesta poikkeavaa uutta suositusta ei Mattilan mukaan tarvita.

Nykyisen suosituksen mukaan pankkien tulee testata asuntolainan hakijoiden maksukyky vähintään 6 prosentin korolla ja korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla. Myös taloyhtiölainan rahoitusvastikkeen nousu ja mahdollisen lyhennysvapaan päättyminen on otettava huomioon.

”Fivan uuteen suositukseen sisältyvä prosentuaalinen enimmäisvelanhoitorajoite ei ota riittävällä tavalla huomioon asiakkaan tosiasiallista maksuvaraa eri tulotasoilla. Olennaista on asiakkaalle velanhoitomenojen jälkeen käyttöön jäävä euromäärä. Siten korkeammilla tulotasoilla velanhoitomenojen prosenttiosuus nettotuloista voi olla suurempi kuin matalilla tulotasoilla ilman, että asiakkaalle koituu ongelmia velanhoidon kanssa”, Mattila tähdentää.

FA:n lausunto Fivan suositukseen enimmäishoitorasittesta 

FA:n näkemys makrovakaustilanteesta