Huoneistokeskus

Asuntomarkkinakatsaus maaliskuu 2019: Ennätysvilkas uudisrakentaminen tuonut uusia vaihtoehtoja piensijoittajalle

Jaa
Maaliskuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme uudisasuntokauppaa suurissa kaupungeissa erityisesti piensijoittajan näkökulmasta.

Uudiskohteet houkuttelevat piensijoittajia – kohteen hinta ja sijainti määräävät tuoton

Asuntojen uudisrakentaminen on ollut ennätysvilkasta viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa. Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsan mukaan iso osa uudistuotannosta, erityisesti pienemmistä asunnoista, menee sijoittajille. 

”Uudisasuntokohteiden houkuttelevuus on helppo ymmärtää, sillä uudiskohteissa piensijoittajan ei tarvitse huolehtia tulevista peruskorjauksista, ja niistä aiheutuvista kustannuksista ja mahdollisten remonttien aiheuttamasta asunnon tyhjäkäynnistä. Uudisasuntokohteet on useimmiten myös helppo saada vuokralle: uudet pinnat ja kodinkoneet, uusin talotekniikka ja modernit pohjaratkaisut ovat kysyttyjä ominaisuuksia vuokralaisten keskuudessa”, Hintsa kertoo.

Sijoittaessaan uudiskohteeseen tulee piensijoittajan kuitenkin kiinnittää huomiota sijoituksen kannattavuuden näkökulmasta erityisesti uudiskohteen hintaan, sijaintiin ja vuokrattavuuteen. Runsaan uudisasuntorakentamisen vuoksi on syntymässä myös alueita, joilla tarjonta vuokra-asunnoissa alkaa jo ylittää kysynnän. Sijoittajan onkin hyvä selvittää, kuinka paljon kyseiselle alueelle tulee vuokra-asuntoja eli kuinka kovaa kilpailua vuokralaisista käydään eri asuntotyypeissä.

”Sijoitusasunnon tuotto syntyy joko vuokratuotoista tai asunnon hinnannoususta tai molemmista. Yleensä on hyvä lähteä siitä, että pääasiallinen tuotto syntyy vuokratuotoista. Sijainti ja ostohinta määräävät kohteen arvonnousupotentiaalin, ja erityisesti sijainti houkuttelevuuden vuokramarkkinoilla. Sijainnilla on vaikutusta myös asunnon myynnin helppouteen siinä vaiheessa, kun sijoittaja mahdollisesti haluaa luopua asunnosta”, Hintsa huomauttaa.

Lisäksi asuntosijoittajan tulee huomioida, sijaitseeko kiinteistö omalla tontilla, vuokratontilla vai valinnaisella vuokratontilla, josta maksetaan vuokravastiketta. Viime aikoina on myös tuotu esille mahdollisten tonttirahastojen omistamien tonttien mahdollinen merkittäväkin tontinvuokravastikkeen nousu tulevaisuudessa.

”On myös hyvä miettiä haluaako piensijoittajana hankkia monta sijoitusasuntoa samasta taloyhtiöstä vai mieluummin hajauttaa sijoitusasuntosalkkua eli ostaa toisen tai muita asuntoja eri alueelta tai eri kaupungeista. Pienemmissä kaupungeissa saattaa saada paremman vuokratuoton asunnosta suhteessa ostohintaan, mutta niissä taas arvonnousupotentiaali on rajatumpi ja asuntojen myyntiajat saattavat olla suurempia kaupunkeja pidemmät”, Hintsa sanoo.  

Piensijoittajan kannattaa tarkkailla kehittyviä asuinalueita

Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan uusia rakennusoikeuksia asunnoille 25 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Suurin pudotus (-29 %) tapahtui kerrostaloasuntojen rakennusoikeuksien määrässä. Myös uusia aloituksia oli vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 2,3 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edeltävänä vuotena.

”Vilkkain asuntojen rakentamisbuumi alkaa pikkuhiljaa rauhoittua, mutta uudisrakentaminen jatkuu vielä tänä vuonna kiivaana ja jo alkuvuodesta on valmistumassa monia suuria asuntorakennushankkeita”, Hintsa kertoo.

Piensijoittajan kannattaa pitää silmällä nousevia ja kehittyviä asuinalueita.

”Näitä ovat pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamat ranta-alueet, Koskelan ja Töölön sairaalan alueet, Kruunuvuorenrata itäisessä Helsingissä, ja Espoossa esimerkiksi Finnoo ja sekä Raide-Jokerin varsi, jonka reitti kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen”, Hintsa huomauttaa.

Katsaus helmikuun asuntomarkkinaan

Vanhojen asuntojen kauppamäärät edelleen laskusuuntaiset helmikuussa

Helmikuussa vanhojen asuntojen* kauppa piristyi tammikuusta, mutta kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 2,8 % (-133 kpl) verrattuna helmikuuhun viime vuonna. Työpäiväkorjauksella ei ollut helmikuussa vaikutusta kauppamääriin viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

”Tammi–helmikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet valtakunnallisesti yhteensä 2,9 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna”, Hintsa sanoo.

Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat helmikuussa 10,6 % (-80 kpl), Tampereella 2,3 % (-7 kpl), Kuopiossa 8,2 % (-10 kpl), Porvoossa 8,3 % (-4 kpl), Porissa 20,5 % (-17 kpl) ja Lahdessa 15,5 % (-22 kpl) vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat helmikuussa viime vuoden helmikuuhun verrattuna Espoossa 9,6 % (+25 kpl), Vantaalla 13,3 % (28 kpl), Turussa 3,2 % (+8 kpl), Joensuussa 35,8 % (+19 kpl) ja Kouvolassa 6,3 % (+4 kpl).

Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa helmikuussa 2,2 %

Tarkasteltaessa vanhojen kaksioiden neliöhintojen kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa nousivat neliöhinnat Suomessa yhteensä 2,2 % helmikuussa. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat helmikuussa Helsingissä 3,0 %, Vantaalla 4,8 %, Tampereella 2,2 %, Turussa 4,3 %, Kuopiossa 5,8 % ja Kouvolassa 3,0 %. Tarkasteltaessa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa laskivat kaksioiden neliöhinnat helmikuussa Espoossa 1,9 %, Porissa 9,6 % ja Lahdessa 2,5 %.

Kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten

Kotitaloudet nostivat tammikuussa 2019 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 23 miljoonaa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,83 % ja laskennallinen marginaali 0,85 %. Kotitalouslainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 15,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,2 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa

Yhteyshenkilöt

Anu-Elina Hintsa, liiketoimintajohtaja, Huoneistokeskus Oy
anu-elina.hintsa@huoneistokeskus.fi
puh. 050 482 3807

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Huoneistokeskus
Huoneistokeskus
Valimotie 9
00380 Helsinki

http://www.huoneistokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Huoneistokeskus

Marina Salenius nimitetty Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajaksi17.11.2020 13:06:42 EET | Tiedote

KTM, LKV Marina Salenius on nimitetty Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajaksi 1.1.2021 alkaen. Marina Saleniuksella on 16 vuoden kokemus ja menestykäs ura kiinteistönvälityksessä ja hän tuntee alan ja sen toimijat erittäin hyvin. Viimeksi hän on toiminut Kiinteistömaailman varatoimitusjohtajana ja talousjohtajana. Huoneistokeskuksen nykyinen liiketoimintajohtaja Kari Virta jatkaa työtään Huoneistokeskuksen emoyhtiö Realia Groupin toimitusjohtajana.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye