Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Asuuko vintilläsi lepakoita? Osallistu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja talleta papanapankkiin!

Jaa

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg
Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg

Näytteiden kartuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, jolla on pääsy lepakoiden kesäyhdyskuntaan. Kansalaiskeräys toimii pääpiirteissään näin: keräyspaperit viedään lepakoiden lepopaikan alapuolelle, ja paperille pudonneet papanat kerätään säännöllisin väliajoin koeputkeen. Keräysvaiheessa on erityisen tärkeää, että lepakoita ei turhaan häiritä tutkimuksen aikana. Kaikki kerätty materiaali lähetetään tutkimuskauden lopussa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, joka koordinoi papanapankkia. Tutkimus kestää toukokuulta elokuulle, ja mukaan voi ilmoittautua toukokuun puoleen väliin saakka. Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.

Tutkimuksessa seurataan myös videokameroiden avulla lepakoiden elämää lisääntymisyhdyskunnissa, ja tutkijat etsivät myös paikkoja, joihin kameroita voisi asentaa. Jos tiedossasi on lepakoiden lisääntymisyhdyskunta, jonne haluaisit kameraseurannan, lähetä yhteystietosi oheisen linkin kautta, niin sinuun otetaan yhteyttä.

Tutkimuksen kohteena ilmastonmuutoksen vaikutus lepakoiden lisääntymiseen

Ilmastonmuutos muuttaa eliöiden elinympäristöjä, ja vaikuttaa myös niiden esiintymiseen ja levinneisyyteen, sekä lajien välisiin suhteisiin. Suomi on erinomainen maa tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon, sillä se on etelä-pohjoissuunnassa pitkä, ja lajiston on täytynyt sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Lepakot lisääntyvät hitaasti ja pitkäikäisiä, ja siksi erinomaisia mallilajeja ilmastonmuutostutkimuksessa.

Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä, ja siksi täysin riippuvaisia hyönteisten esiintymisestä. Tavallisesti lajit, joilla on lyhyt elinkierto, pystyvät sopeutumaan elinympäristön muutoksiin nopeammin kuin lajit, joilla sukupolvenvälit ovat pidempiä. Tutkimuksessa selvitetään molekyylimenetelmin, mitä ravintoa lepakot käyttävät, ja miten ravintohuippu ajoittuu lepakoiden lisääntymiskauden kanssa. Tarkoitus on saada kerättyä papanoita kaikkialta maastamme, jotta ruokavalion erot eri alueilla ja eri lajeilla saadaan tutkimuksessa esiin.

– Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) on ainoa koko Suomessa tavattava lepakkolaji. Se lisääntyy hitaasti, sillä naaraat synnyttävät vain yhden poikasen kerran vuodessa. Naaraat kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin synnyttämään ja imettämään poikasiaan, ja nämä yhdyskunnat hajoavat poikasten tultua lentokykyisiksi. Haluamme tutkia, miten kevään ja alkukesän lämpötila ja sääolosuhteet vaikuttavat lepakonpoikasten syntymäajankohtaan etelä-pohjoisakselilla, kertoo väitöskirjatutkija Kati Suominen Luomuksesta.

Lue lisää tutkimuksesta ja ilmoittaudu mukaan: blogs.helsinki.fi/batscience/papanapankki

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Kati Suominen, kati.suominen@helsinki.fi, puhelin 044 337 4010

Kuvat

Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg
Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg
Lataa
Lepakoiden papanoita. Kuvaaja: Niclas Fritzén
Lepakoiden papanoita. Kuvaaja: Niclas Fritzén
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi. puh. 050 576 2960

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin12.6.2019 15:00:07 EESTTiedote

Vaikka ihmisillä on taipumus arvioida terveyteensä liittyviä riskejä optimistisesti, ihmisten arviot omista riskeistään heijastelevat myös todellisia riskitekijöitä. Esimerkiksi he, joiden perheessä on sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta, syöpää tai masennusta, kokevat oman riskinsä sairastua kyseiseen tautiin keskimäärin suuremmaksi kuin muut. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Levänluhdan kalmiston mysteeri aukeaa pala palalta monitieteisen tutkimuksen avulla11.6.2019 12:00:14 EESTTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta. Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa. Strontiumisotooppianalyysi taas osoittaa, että nämä ihmiset olivat kasvaneet alueella. Se sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme